Laihialainen Pekka Andrejeff palaa tänään töihin kuuden viikon isyysvapaalta, mutta jatkaa osittaisella vanhempainvapaalla. Hän tekee nelipäiväistä viikkoa ja viettää perjantait kotona pian vuoden täyttävän Wenlan kanssa ensi vuoden loppuun asti.
Vaimo Minna Andrejeff tekee 60-prosenttista työaikaa, ja lopusta hoidontarpeesta huolehtivat isovanhemmat. Tärkeintä on, että lapsi saa olla kotona ensimmäiset pari vuottaan.
– Emme halunneet häntä päivähoitoon vielä. Vasta sitten kun tyttö osaa sanoa, että jokin mättää, sanoo Pekka Andrejeff.
Isyysvapaalla isä ja tytär ovat viihtyneet arkisissa touhuissa: kiikkumassa, kuuntelemassa lastenlauluja, kyläilemässä kaverella ja lempipaikassaan koskea ja hevosia katselemassa. Lisäsäpinää tuovat perheen kolme koiraa ja neljä kissaa.
Sen kummempia aktiviteetteja ei ole tarvittu.
– Me viihdytään kahdestaankin.
Kieli ja työllisyys voivat selittää eroja
Pohjalais- ja keskipohjalaisisät jäävät vanhempainvapaalle keskimäärin useammin kuin muut. Keski-Pohjanmaalla vanhempainvapaata piti viime vuonna vastaavanikäisistä miehistä 4,7 prosenttia ja Pohjanmaalla 4,5 prosenttia, kun koko maan keskiarvo on 3,4 prosenttia.
Pohjanmaa erottuu joukosta muillakin mittareilla, kuten isien pitämien vapaiden kestossa. Alue nouseekin tällä rintamalla kirkkaasti muiden ohi. Alue-erot isien vanhempainvapaiden pidossa ovat kasvaneet vuoden 2013 uudistuksen jälkeen.
Syyt siihen ovat valistuneita arvauksia, ja tutkimukselle on selvästi tarvetta.
– Työttömyys vähentää vanhempainvapaan käyttöä: työttömät isät nostavat tutkitusti harvemmin vanhempainpäivärahaa kuin työlliset isät, ja Pohjanmaan hyvä työllisyystilanne voi olla yksi selittäjä. Toinen asia on kieli: ruotsinkieliset isät pitävät enemmän vapaita, sanoo erikoistutkija Anneli Miettinen Kelasta.
Myös työn ja perheen yhteensovittamisen erityisasiantuntija Anna Kokko Väestöliitosta uskoo, että rannikon ja Ahvenanmaan edelläkävijyyttä selittää osaltaan Ruotsista otettu malli tasapuolisemmasta vanhemmuuden jakamisesta. Myös yleinen perhemyönteisyys voi olla Pohjanmaalla laajempaa.
Osa muuttujista taas puhuu Pohjanmaan tilannetta vastaan: yrittäjäisät pitävät yleisesti vanhempainvapaita muita vähemmän, mutta yrittäjiä on Pohjanmaalla paljon. Korkeammin koulutetut pitävät vapaita enemmän, mutta Pohjanmaan koulutustaso ei eroa muista alueista merkittävästi.
– Nämäkin asiat saavat pohtimaan, mitkä tekijät vaikuttavat tilanteeseen. Ja jos löytyy selkeitä syitä, niiden avulla voisi pohtia, miten isiä kannustettaisiin pitämään vanhempainvapaita niilläkin seuduilla, joissa vapaiden käyttö on vähäisempää, sanoo Anneli Miettinen Kelasta.
Pekka Andrejeff ei hänkään osaa arvioida, miksi isät pitävät vielä melko vähän vapaita, ja miksi Pohjanmaalla tilanne on parempi.
– Minulla on ollut itsestäänselvää, että olen kotona sen mitä saa. Onko monella sitten vielä perinteinen ajatus, että äiti hoitaa kaiken ja isä käy töissä, pohtii Andrejeff.
Vaikka kyse on vain yhdestä lisäpäivästä, isä uskoo, että antaa paljon. Ainakin kokonaisen päivän aamusta asti Wenlan kanssa.
Työnantajan kanssa asia ei ollut mikään ongelma, vaan ilmoitusasia.
Vaikka vanhempainvapaasta puhutaankin, Andrejeff tietää, että kotipäivän jälkeen voi väsyttää enemmän kuin työpäivän jälkeen.
– Kyllä se työstä käy. Olen joskus alussa erehtynyt vaimolle sanomaan, että sinähän olet vain kotona, mutta en enää. Kyllä tämä on ihan täyspäiväistä hommaa – hauskaa hommaa toki!
Taloudellisesti elämä on normaalia tiukempaa, kun molemmat vanhemmat ovat töissä vain osa-aikaisesti.
– Pääasia on lapsen viihtyminen. Elämässä on nyt tärkeämpiä asioita kuin raha, sanoo Andrejeff.
Tuleva perhevapaauudistus muuttaa vanhempien tilannetta ja rooleja varmasti, mutta nähtäväksi jää, tapahtuuko muutos äkkinäisesti vai vasta kypsyttelyn jälkeen.
– Jokainen perhe joutuu miettimään aiempaa tarkemmin, miten vapaat jaetaan. Vanha malli ei enää päde, ja pitää uskaltautua eroon vanhoista roolimalleista ja ennakko-oletuksista pelkästään äidin pitkistä vapaista, sanoo erityisasiantuntija Anna Kokko Väestöliitosta.
Perheet saavat jatkossakin valita oman tapansa eikä sitä sanella ylhäältä. Uusi laki antaa kuitenkin mahdollisuuden aiempaa tasaisempaan vanhemmuuden jakamiseen ja kannustaa siihen korvamerkitsemällä isälle enemmän vapaata.
Ratkaisuja ei tehdä tyhjiössä, vaan niin lähipiirillä kuin työpaikoilla on iso vaikutus.
– Myös aikuiset ajattelevat, että on helpompi tehdä kuten muut eikä uida vastavirtaan. Siksi ystävillä, medialla ja sosiaalisen median vaikuttajilla on suuri merkitys perheiden päätöksenteossa, sanoo Kokko.
Myös esimerkiksi isovanhempien kannattaisi miettiä, miten suhtautuvat vanhempien ratkaisuihin.
– Etteivät he tekisi oletuksia siitä, kuka perheessä käyttää vapaita ja miten paljon. Nykyvanhemmat voivat tehdä hyvin erilaisia ratkaisuja kuin aiemmat sukupolvet, ja siihen olisi hyvä suhtautua avoimesti, sanoo Kokko.
Isossa roolissa on työpaikan kulttuuri. Kokon vetämä Tasa-arvo ja isät -hanke osoitti, että työpaikkojen välillä on suurta vaihtelua. Miesvaltaisilla aloilla tilanne on usein perinteisempi kuin naisvaltaisilla tai sukupuolijakaumaltaan tasaisilla aloilla.
– Työpaikat lähtevät muutokseen hyvin eri tilanteista. Osassa työkulttuuri on painottunut perinteiseen vanhemmuuteen ja rooleihin, ja niissä muutos tulee olemaan isompi. On myös paljon edellä kävijöitä, joissa vanhempainvapaalle jäämiseen kannustetaan ja esimerkiksi sijaistamiset osataan ennakoida eikä asiasta tehdä sukupuolikysymystä, sanoo Kokko.
Kokko toivookin, että niin työpaikoilla kuin lähipiirissä jäisi pois negatiivinen piiloviestintä hymähtelyineen, samoin suora, joskus kärkäskin kommentointi.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 5.10. kello 23 saakka.
