Uutinen levisi vauhdilla ympäri kiekkomaailmaa.
Venäjän jääkiekkoliiton puheenjohtaja Vladislav Tretjak kertoi toimittajille syyskuun 24. päivä Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n kongressin yhteydessä, että Oleg Znarok luotsaa jatkossa itänaapurin tähtisikermää. Media otti ilmoituksen innolla vastaan. Nimityksestä uutisoitiin jääkiekkomaissa Pohjois-Amerikkaa ja Pohjoismaita myöten.
Znarok, 58, ei juuri esittelyjä kaipaa. Tulisieluinen persoona luotsasi Venäjän maajoukkueen kausina 2014–2018 MM- ja olympiakultaan sekä kolmeen himmeämpään MM-mitaliin.
Kun Tretjak ilmoitti Znarokin palkkauksesta, valintaa pidettiin yleisesti loogisena. Maajoukkueen peräsimeen kaivattiin olympiakaudeksi vahvaa voittajaluonnetta, etenkin kun Venäjää viime kaudella luotsanneen Valeri Braginin aikakausi jätti kriittiselle kiekkoväelle laimean maun. Znarokin valintaa ennättivät kehumaan muun muassa NHL-legendat Pavel Bure ja Valeri Kamenski.
– Znarokilla on vyöllään valtavasti kokemusta ja joukko vakavasti otettavia saavutuksia, kuten KHL:n mestaruus, olympia- ja MM-kulta. Koen, että tämä on menestyksekäs nimitys niin maajoukkueelle kuin Oleg Valerjevitshille, Kamenski sanoi mediayhtiö RBK:n mukaan.
Kolme päivää myöhemmin Tretjak otti sanansa takaisin ja kertoi päävalmentajapelin olevan sittenkin auki. Syyskuun 28. päivä Venäjän jääkiekkoliitto tiedotti, että pestiin oli valittu entinen NHL-tähti, vuodesta 2017 maajoukkueen apuvalmentajana toiminut Aleksei Zhamnov, 51.
Erikoinen nimitysshow hämmensi jopa paljon nähneitä venäläisiä kiekkopiirejä. Znarokin roolista on liikkunut Zhamnovin nimityksen jälkeen vaihtelevaa tietoa. Vuoden 2018 kultaluotsin kerrottiin ensin olevan maajoukkueen apuvalmentaja, sitten valmentajakonsultti, joka hoitaisi työtään katsomosta. Viime viikolla Venäjän jääkiekkoliitto ilmoitti Znarokin toimivan alle 20-vuotiaiden maajoukkueen valmennuksen konsulttina. Valmennusspesialisti itse on pysynyt syksyn käänteistä ja roolistaan hiljaa.
"Sivusta katsottuna tämä näyttää naurettavalta"
Jääkiekko on Venäjän vallanpitäjille rakas laji. Itänaapurin kiekkopiireissä on useita taloudellisesti ja poliittisesti vaikutusvaltaisia leirejä, joilla on omat käsityksensä, miten maan lajikulttuuria ja maajoukkuetoimintaa tulisi kehittää.
Iso kiistanaihe on ollut, kenen pitäisi johtaa maajoukkuetta erityisen tärkeänä pidettynä olympiavuonna. Venäläismedioiden mukaan lajiliiton puheenjohtajan Tretjakin edustamassa leirissä suosittiin Znarokia, kun taas toisessa ryhmässä päävalmentajaksi ajettiin mahtiseura TsSKAn pitkäaikaista valmentajaa, tällä kaudella Lokomotiv Jaroslavlia luotsaavaa Igor Nikitinia. Esillä oli myös NHL-legenda Sergei Fjodorovin nimi.
Urheilulehti Sport Ekspressin mukaan Tretjak kertoi medialle tahallaan ennenaikaisesti Znarokin valinnasta edistääkseen suosikkiehdokkaansa nimitystä. Kilpailevassa leirissä ei kuitenkaan taivuttu, joten Venäjän jääkiekkoliitto päätyi kompromissiratkaisuun ja valitsi päävalmentajaksi Zhamnovin.
Valmentajavalintaa käsitteli liiton johtokunta, johon kuuluvat virallisen version mukaan Tretjak, moninkertainen arvokisavoittaja Boris Mihailov, Valeri Kamenski, Pavel Bure ja Zhamnov itse. Mediayhtiö RBK:n mukaan päätökseen vaikuttivat myös muun muassa liiton ja KHL:n nokkamiehet Arkadi Rotenberg ja Gennadi Timtshenko.
Päättäjien toiminta keräsi venäläisiltä kiekkoasiantuntijoilta runsaasti kritiikkiä.
– Bakkanaalit. Hölmöily. En tiedä, miksi tätä pitäisi kutsua, mutta sivusta katsottuna tämä näyttää naurettavalta. Taustat tuntien voi ymmärtää, että käynnissä on poliittisia pelejä, jotka eivät lupaa meille mitään hyvää, yli 600 NHL-ottelua pelannut Andrei Nikolishin kommentoi Sports.ru-sivuston mukaan.
– Päätökset vaihtuvat kuin hanskat. Se kertoo paljon Venäjän jääkiekkojohdosta, Punakoneen puolustajalegenda Vjatsheslav Fetisov kritisoi.
Useat mediat kuten tutkivasta journalismistaan tunnettu Novaja Gazeta spekuloivat, painoivatko päävalmentajasotkussa maan jääkiekkoliiton varapuheenjohtajan Roman Rotenbergin ja Znarokin välit. Znarokin pesti Venäjän päävalmentajana loppui pian Pyeongchangissa 2018 saavutetun olympiakullan jälkeen. Julkisuudessa paljon esillä olleen teorian mukaan menestysvalmentajan aikakauden päättyminen johtui temperamenttisen luotsin ja Rotenbergin erimielisyyksistä.
40-vuotias Rotenberg on noussut reilussa kymmenessä vuodessa Venäjän jääkiekon valtaapitävien joukkoon. Suomessa jääkiekko-oppinsa pelaajana saanut miljardöörisuvun perillinen on ponnistanut KHL:n markkinointipomon paikalta suurseura Pietarin SKAn hallituksen ja Venäjän jääkiekkoliiton varapuheenjohtajaksi. Samalla on kasvanut Rotenbergin halu tehdä isoja päätöksiä ja olla aktiivinen toimija muun muassa maajoukkuevalmennuksessa. Yle Urheilun tietojen mukaan kyseinen aktiivisuus ei ole ollut lähellekään kaikkien nimekkäiden jääkiekkopersoonien mieleen.
Rotenberg itse ei ole kommentoinut maajoukkueen valmentajatilannetta ja Znarokin asemaa julkisuudessa.
Pelaajaurat vastaan valmennuskokemus
Venäjän uusi maajoukkuevalmennus kuhisee aikanaan NHL-jäillä loistaneita tähtiä.
Päävalmentaja Aleksei Zhamnovin valmennusryhmään kuuluvat alkavalla kaudella apuvalmentajat Sergei Fjodorov, Sergei Gontshar, Aleksei Kudashov ja maalivahtivalmentaja Jevgeni Nabokov. Znarokin lisäksi joukkueen konsultteina toimivat Valeri Kamenski, TsSKAn puheejohtaja Igor Jesmantovitsh ja päävalmentajan paikalta vähin äänin sivuutettu Valeri Bragin. Vielä toissa kaudella NHL:ssä pelannut Ilja Kovaltshuk, 38, on maajoukkueen manageri, joka vastaa suhteista NHL-pelaajiin.
Itänaapuri saa Pekingiin myös pelaajarintamalla nimekkään ryhmän. Joukkueeseen on jo valittu NHL-kauden vahvasti aloittanut Aleksandr Ovetshkin sekä Tampa Bayn mestaruuksissa isossa roolissa olleet Nikita Kutsherov ja Andrei Vasilevski. Heidän lisäkseen olympiajoukkueeseen on tyrkyllä Vladimir Tarasenkon, Artemi Panarinin ja Sergei Bobrovskin kaltaisia tähtiä.
Olympiakullan uusiminen on kriittisen kiekkokansan ainoa tavoite, mutta lajiekspertit ovat olleet huolissaan, miten sotkuinen valmennuskuvio vaikuttaa vuoden 2021 Punakoneen esityksiin. Venäläismedia on tehnyt vertailua Kanadan olympiajoukkueeseen, jonka valmennusjohdon meriitit ovat vastaansanomattomat.
“Venäjää johtavat olympialaisissa takavuosien pelaajalegendat, Kanadaa johtavat viiden viime vuoden parhaat valmentajat”, Vedomosti-lehti otsikoi juttunsa marraskuun alussa.
Kanadan olympiajoukkueen päävalmentaja Jon Cooper on nostanut seuransa Tampa Bay Lightningin kaksinkertaiseksi NHL:n mestariksi. Apuvalmentajilla Bruce Cassidylla (Boston Bruins), Peter DeBoerilla (Vegas Golden Knights) ja Barry Trotzilla (New York Islanders) on lukemattomien vuosien valmennuskokemus maailman parhaassa liigassa. Vaahteranlehtipaitojen taustalta löytyvät Pekingissä myös muun muassa GM-legendat Doug Armstrong (St Louis Blues) ja Ken Holland (Edmonton Oilers).
Venäjän joukkueessa vain Sergei Gontsharilla on pelaajauran jälkeistä työkokemusta NHL:stä. Yli 1400 NHL-ottelun legenda toimi vuosina 2015–2017 Pittsburgh Penguinsin pelaajakehityksestä vastaavana valmentajana. Sen jälkeen entinen huippupuolustaja yleni apuvalmentajaksi, mutta pesti päättyi kesällä 2020, kun Penguins ei uusinut Gontsharin sopimusta.
Siinä missä Cooper (21 kokonaista kautta seurajoukkueiden päävalmentajana, 1 kokonainen kausi maajoukkueen päävalmentajana) ja Leijonien Jukka Jalonen (14 kautta seurajoukkueiden päävalmentajana, 11 kautta maajoukkueen päävalmentajana) lähtevät olympiakauteen monien vuosien valmennuskokemuksella, Venäjän käskijällä Aleksei Zhamnovilla ei ole takanaan yhtään täyttä kautta seura- tai maajoukkuevalmennuksen johtohahmona. Vakuuttavan NHL-uran pelaajana luonut (719 pistettä 807 ottelussa) Zhamnov, 51, on ansainnut sittemmin kannuksensa Moskovan Spartakin GM:nä ja Venäjän jääkiekkomaajoukkueen apuvalmentajana (2017–2021).
Zhamnovin ja hänen valmennusryhmänsä ehdottomana vahvuutena pidetään ymmärrystä NHL-pelaajien arjesta ja sielunmaisemasta. Samaan aikaan esiin on noussut kysymys, riittääkö Venäjän leirissä konkreettinen valmennusosaaminen ja -kokemus. NHL-kiertueella oleva Zhamnov on ollut nimityksestään lähtien mediamyllytyksen kohteena, joten päävalmentajan työrauha olympialaisten kynnyksellä on ollut kaikkea muuta kuin ihanteellinen.
Vuoden 1972 olympiavoittajan Aleksandr Pashkovin mukaan vaarana on, että päättäjien valtapelit ovat nousseet itse jääkiekkomaajoukkuetta tärkeämmiksi.
– Tärkein kysymys on, miksi olemme ottaneet 1990-luvun kurssin, jolloin eri valtakeskittymät taistelivat toisiaan vastaan. En ymmärrä, miksi puoli vuotta ennen olympialaisia tapahtui tällaista, entinen huippumaalivahti kommentoi Sports.ru:lle.
– Osa lobbasi päävalmentajaksi Znarokia, toiset Fjodorovia. Lopulta valittiin Zhamnov, jottei kukaan häviäisi. Zhamnovia arvostetaan jääkiekossamme, mutta hän on täysi vasta-alkaja ammatissa, jossa tarvitaan paljon työtä ja tasapainoista valmennusryhmää. Hyvä, että Alekseilla on nyt edessään tyhjä sivu, mutta se on täytettävä oikein. Valmennusryhmään pitää valita kokeneita ammattilaisia ystävien sijaan.
Lue myös:
