Viime viikonloppuna Etiopian pääministerin taivas tummeni.
Kapinalliset onnistuivat valtaamaan kaksi tärkeää kaupunkia pääkaupunki Addis Abebasta naapurimaahan Eritreaan johtavalla maantiellä.
Kapinalliset uhosivat jatkavansa kohti pääkaupunkia.
Ahtaalle joutunut pääministeri Abiy Ahmed julisti maanlaajuisen hätätilan ja patisti kansalaisia tarttumaan aseisiin ja valmistautumaan sotaan.
– Etiopian puolesta kuoleminen on meidän kaikkien velvollisuus, pääministeri vetosi.
Kapinallisten rintama laajenee
Kapinallisten menestys rintamalla perustuu osin elokuussa tehtyyn sopimukseen. Kaksi tärkeää kapinallisliikettä, Tigrayn ja Oromojen vapautusarmeijat, lyöttäytyivät silloin yhteen maan hallinnon kukistamiseksi.
Nyt seitsemän muuta ryhmittymää on liittymässä hallituksen vastaiseen liittoutumaan.
Taisteluiden etenemisestä on vaikea saada tarkkaa tietoa, mutta hätätila osoittaa, kuinka tosissaan pääministeri ottaa kapinalliset.
Yksi hallituksen uhkakuvista on se, että kapinalliset katkaisevat pääkaupunki Addis Abeban tärkeimmän huoltoreitin rannikolle naapurimaahan Djiboutiin. Sen sataman kautta tuodaan polttoainetta ja ruokaa ja käydään ulkomaankauppaa.
Sisällissodassa on jo kuollut tuhansia. Ainakin 2,5 miljoonaa ihmistä on menettänyt kotinsa.
Uhkakuvana sisällissodan laajeneminen
Ulkoministeriössä Etiopian luisua seurataan huolestuneena. Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaispäällikkö Helena Airaksinen tuntee maan pitkältä ajalta. Hän oli muun muassa Suomen suurlähettiläänä Addis Abebassa vuosina 2016–2020.
– Jos ihmiset tarttuvat pääministerin kehotuksesta aseisiin, se voi johtaa hyvin ikäviin tilanteisiin, Airaksinen sanoo.
Konfliktin juuret ovat syvällä historiassa. Etiopian etniset ryhmät ovat aina kamppailleet vallasta, ja siitä tässäkin sodassa on kyse. Airaksisen mukaan vastakkainasettelun purkaminen on erittäin hankalaa.
Sisällissota alkoi viime vuoden marraskuussa, kun Tigrayn kansanvapautusarmeija TPLF hyökkäsi Etiopian joukkojen tukikohtaan. Sen jälkeen Etiopian armeija hyökkäsi Tigrayn alueelle.
Tigraylaiset olivat vaikutusvaltainen väestöryhmä, kun Meles Zenawi hallitsi kovaotteisesti Etiopiaa kahdenkymmenen vuoden ajan.
Meles, joka oli kotoisin Tigraysta, suosi tigraylaisia hallinnossa ja armeijassa kuolemaansa saakka vuonna 2012.
Tigraylaisten asema Etiopian politiikassa alkoi murentua vuonna 2018, kun Abiy Ahmed nousi pääministeriksi. Hän lupasi uudistuksia ja muun muassa vapautti poliittisia vankeja ja salli kiellettyjen kansalaisjärjestöjen toiminnan.
Yksi uudistuksista oli tigraylaisten valtakeskittymän purkaminen.
Poliittisen välirikon seurauksena monet tigraylaiset poliitikot ja kenraalit vetäytyivät pääkaupungista kotiseuduilleen.
Tilanne jatkoi kärjistymistään, kunnes Tigrayn vapautusarmeija iski Etiopian tukikohtaan. Sen jälkeen Etiopian ja Tigrayn joukkojen sotaonni on vaihdellut, mutta viime kuukausina kapinalliset ovat vallanneet alueita myös Tigrayn ulkopuolella Amharassa ja Afarissa.
Rauhannobelisti sotii nyt entisen vihamiehensä rinnalla
Tuoreena pääministerinä Abiy Ahmed solmi rauhansopimuksen naapurimaa Eritrean kanssa. Abiylle myönnettiin sen ansiosta Nobelin rauhanpalkinto, vaikkakin palkintoa laajalti kummaksuttiin.
Eritrea on osallistunut Etiopian armeijan rinnalla taisteluun Tigrayn kapinallisia vastaan. YK:n raportissa Eritrean joukkojen epäillään syyllistyneen vakaviin ihmisoikeusrikoksiin, jopa sotarikoksiin, kuten joukkomurhiin ja -raiskauksiin.
Myös Etiopian ja Tigrayn joukot ovat epäiltynä vakavista ihmisoikeus- ja sotarikoksista.
Etiopassa kymmeniä etnisiä ryhmiä
Hallituksen kannalta käänne pahempaan tapahtui viime elokuussa, kun Oromojen vapautusarmeija (OLA) liittyi sisällissotaan Tigrayn rinnalle.
Oromot ovat Etiopian selkeästi suurin väestöryhmä ja esimerkiksi Addis Abeba on Oromian osavaltion ympäröimä. Siksi aseellisen ryhmän mukaantulo on vakava uhka hallitukselle ja pääkaupungille.
Airaksisen mukaan kuitenkin vain osa oromoista tukee vapautusarmeijaa.
Etiopa koostuu etnisin perustein muodostetuista osavaltioista. Kansanryhmiä on kymmeniä, ja monilla on omia aseellisia joukkoja.
Perjantaina seitsemän muuta ryhmää ilmoitti liittyvänsä Tigrayn ja Oromojen vapautusarmeijoiden liittoumaan hallitusta vastaan.
Vielä ei ole selvää, mitä se taisteluiden kannalta tarkoittaa. Monien aseellisten ryhmien kannatus on vain pientä, joten uusien ryhmien mukaantulosta on vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Paine hallitusta kohtaan joka tapauksessa kasvaa.
Nälänhätä uhkaa satojatuhansia
Sodan seurauksena humanitaarinen tilanne on romahtanut yhdessä maailman köyhimmistä maista. YK arvioi, että ainakin 400 000 ihmistä on nälänhädän kaltaisessa tilanteessa Tigrayn, Amharan ja Afarin osavaltioissa. Noin seitsemän miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua.
Tilannetta hankaloittaa se, että hallitus estää hätäavun Tigrayn kapinallisalueille ja on karkottanut muun muassa YK:n johtavia työntekijöitä maasta.
Suomi ei valmistele uusia hankkeita Etiopiaan
EU, YK ja Suomi vaativat sotatoimien lopettamista ja humanitaarisen avun vapaata liikkuvuutta. Koska viitteitä sotarikoksista on paljon, vaaditaan myös niiden selvittämistä.
– Suomi ei tällä hetkellä valmistele uusia hankkeita hallituksen kanssa, sanoo Airaksinen.
Suomi on antanut kehitysapua Etiopialle 1960-luvun alkupuolelta, ja se on Airaksisen mukaan ollut hyvinkin toimivaa. Käynnissä olevia hankkeita jatketaan.
– Vesialan yhteistyötä ja suoraa apua kouluille olemme jatkaneet, koska tiedämme, että apu menee suoraan perille.
Helena Airaksinen näkee Etiopian lähitulevaisuuden synkkänä, mutta samalla yhteiskunta ja etiopialaiset ovat muuttuneet, mikä tuo toivoa.
– Kun vuonna 2018 siirryttiin autoritaarisesta avoimempaan järjestelmään, monet aikaisemman hallinnon ongelmat jätettiin käsittelemättä. Ei ollut sovintokomissiota, vaikka sellaisia ehkä olisi tarvittu, Airaksinen sanoo.
– Toivon, että väkivallan kierre saataisiin katkaistua ja pysyttäisiin palaamaan uudistusten tielle, vaikka se näyttää vaikealta. Etiopialaisten kriisinsietokyky on kuitenkin uskomattoman vahva. Toivon, että tästä selvitään mahdollisimman nopeasti.
Lue lisää:
