MOSKOVA Venäjän kuuluisimman itsenäisen sanomalehden Novaja gazetan toimituksessa huomaa heti, mikä urheilulaji on täällä lähinnä sydäntä.
Lehden pitkäaikaisen päätoimittajan Dmitri Muratovin työhuoneessa on rivissä kymmeniä suomalaisia Koho- ja Titan-jääkiekkomailoja. Muratov käyttää jääkiekkovertausta myös puhuessaan Venäjän lehdistönvapauden tilasta.
– Lähdet pelaamaan jääkiekkoa, mutta sinua tullaan vastaan raivaustraktoreilla. Ja sitten he sanovat, että meillä onkin tänään raivaustraktoreiden kilpailu, hän kuvaa.
Nobel-komitea valitsi Muratovin yhdessä filippiniläisen toimittajan Maria Ressan kanssa rauhanpalkinnon tämänvuotiseksi saajaksi. Yle haastatteli Muratovia marraskuun alkupuolella Moskovassa.
“Edes Neuvostoaikana ei ollut näin paljon sensuuria”
Muratov myöntää, että mikään uutinen ei ole tärkeämpää kuin toimittajan henki. Jotkut hänen alaisistaan kuitenkin uhmaavaat häntä. Venäjällä on kiellettyä uutisoida esimerkiksi korruptiosta ja armeijasta.
– Minusta tuntuu, ettei edes neuvostoaikana ollut niin paljon sensuuria kuin nykyään, Muratov sanoo ja viittaa Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n aiemmin tänä vuonna julkaisemaan asiakirjaan.
Siinä on listattu kuusikymmentä aihetta, joista toimittajat eivät voi uutisoida tai muuten heillä voi olla edessään rikostutkinta.
Kiellettyä on kertoa muun muassa valtion avaruushallinnon Roskosmoksen korruptiosta ja monista sotateollisuuteen ja asevoimiin liittyvistä asioista, kuten simputuksesta.
Muratov itse luokittelee vaarallisiksi myös paljastukset, jotka koskevat Venäjän turvallisuuspalveluita, yksityisarmeija Wagneria tai valtiollisia kauppoja ja niihin liittyvää korruptiota.
Lisäksi on riski kertoa Tšetšeniassa ja muualla Venäjän Pohjois-Kaukasiassa tapahtuvista ihmisoikeusrikkomuksista ja väärinkäytöksistä.
Edellä mainituista aiheista paljastuksia tehneitä Muratovin toimittajia on murhattu. Muratov tunnustaa, että joutuu päätoimittajana rajoittamaan vaarallisten aiheiden käsittelyä.
– Minun tulisi olla tyhmänrohkea tomppeli, mutta en ole sellainen. Mikään ei ole tärkeämpää kuin työntekijöiden henki. Tosin jotkut toimittajistamme uhmaavat näkemystäni ja työskentelevät vaaran uhalla, mikä herättää minussa kunnioitusta.
Kun parlamentti ei toimi, media ottaa sen tehtävän
Riippumatonta mediaa tukahdutetaan, koska se on Venäjällä ainoa taho, joka voi kyseenalaistaa Putinin hallinnon.
Muratovin mukaan Venäjän hallinnolla on suunnitelma, jonka mukaan se kehittää maata hyödyntämällä uutta teknologiaa ja saa tuloja fossiilisten polttoaineiden myymisestä.
Suunnitelmaan ei kuitenkaan kuulu demokratia, jonka Vladimir Putin näkee vain esteenä maan kehitykselle. Venäjän ensimmäinen Nobelin rauhanpalkinnon saanut ihmisoikeustaistelija Andrei Saharov totesi jo vuonna 1975, että ihmisoikeudet ovat erottamaton osa kehitystä, Muratov muistuttaa.
– Mutta nyt asia on muuttunut. Kun kehitykseen pyritään ilman demokratiaa, väkivaltakoneiston tarve kasvaa.
Muratov lisää tähän jatkumoon Venäjän itsenäisen median kokeman painostuksen. Venäjän duumassa eli parlamentissa ei ole yhtään edustajaa, joka toisi esiin nykyhallinnon vastaisia näkemyksiä. Siksi riippumaton media on ottanut parlamentin tehtävän, Muratov sanoo.
– Tämän vuoksi meidät yritetään sulkea.
Muratov omistaa Nobelin murhatuille kollegoille
Muratovin mukaan rauhanpalkinto kuuluu Novaja gazetan murhatuille toimittajille ja koko Venäjän itsenäiselle medialle. Sen toiminta käy yhä vaikeammaksi.
– Otan palkinnon henkilökohtaisesti muistona kuolleista ystävästäni. Tämä on palkinto heille, Muratov sanoo viitaten Anna Politkovskajaan ja viiteen muuhun Novaja gazetan murhattuun toimittajaan.
Muratov pitää palkintoa myös kannustuksena koko Venäjän riippumattomalle medialle.
Toimittajat ilman rajoja -järjestö arvioi keväällä Venäjän lehdistövapauden vaikeaksi. Maa sijoittui jokavuotisessa lehdistönvapausindeksissä 150. sijalle 180 maan joukossa, ja tilanne on yhä heikentynyt sen jälkeen.
Kesällä maan oikeusviranomainen luokitteli ensimmäistä kertaa tutkivaan journalismiin keskittyneen Važnye istorija -julkaisun “ei-toivotuksi organisaatioksi” ja pakotti siten sen lopettamaan kokonaan toimintansa.
Venäjän hallinto on myös alkanut aiempaa määrätietoisemmin luokitella riippumattomia viestimiä ja yksittäisiä toimittajia niin kutsutuiksi “ulkovaltojen agenteiksi”. Tämä luokittelu ei suoraan sulje mediaa, mutta se vaikeuttaa sen toimintaa.
Agenttileima velvoittaa viestintä tai toimittajaa yksityiskohtaisesti raportoimaan tekemisistään viranomaisille. Se myös karkottaa niin mainostajia kuin haastateltavia.
Muratov on vaatinut Putinilta muutoksia agenttilainsäädäntöön, koska pitää sitä nykymuodossaan mielivaltaisena.
Hän vaatii, että agentiksi leimaamisesta tulisi antaa edes varoitus. Lisäksi listalle joutumisen kriteereitä pitäisi tarkentaa. Agenttistatuksesta pitäisi myös voida päästä eroon.
Muratovin mielestä päätösvalta agenttiluokituksesta tulisi olla tuomioistuimella eikä Venäjän oikeusministeriöllä, kuten nyt.
Novaja gazeta on yksi harvoista Venäjän riippumattomista viestimistä, jota viranomaiset eivät ole toistaiseksi lisänneet agenttilistalle. Sen sijaan sanomalehti joutui hiljattain maksamaan sakkoja, koska jätti jutussaan mainitsematta yhden järjestön agenttiluokituksen.
Lue lisää:
