Kuvataiteilija palaa sarjakuvan keinoin entiselle työpaikalleen vastaanottokeskukseen
Suvi Ermilän sarjakuvakirja Vastaanottokeskus (Suuri Kurpitsa 2021) on surumielinen kuvaus vuoden 2015 Suomesta. Se kertoo vastaanottokeskukseen sijoitetuista turvapaikanhakijoista ja keskuksen työntekijöistä.
Ermilä on paitsi kuvataiteilija myös sosionomi. Hän on työskennellyt useiden vuosien ajan vastaanottokeskuksessa kuvataideopintojen rinnalla.
Suomeen tuli vuonna 2015 yli 32 000 pakolaista lähinnä Syyriasta, Afganistanista ja Irakista. Heidät sijoitettiin vastaanottokeskuksiin eri puolille Suomea.
Tulijoiden määrä oli Suomen väkilukuun nähden suuri. Pakolaisten mukana tuli ja meni tuhansia tarinoita. Vastaanottokeskus-albumissa on niistä muutama.
Siinä työssä on kiinnostavaa tavata erilaisia ihmisiä. Ihmisiä, joilla on uskomattomia voimavaroja hirvittävistä kohtaloista huolimatta.
Suvi Ermilä
Kuka saa puhua pakolaisuudesta?
Vuoden 2015 pakolaiskriisiä on käsitelty taiteessa yllättävän vähän. Yksi merkittävä teos on Hamy Ramezanin ohjaama elokuva Ensilumi (2020). Myös kuvataiteilija Riiko Sakkinen tarttui aiheeseen jo tuoreeltaan.
Vastaanottokeskus-sarjakuvassa turvapaikanhakijoita sijoitetaan maaseudulle. Yksinäiset rakennukset keskellä ei mitään hämmentävät. Osalle metsä muistuttaa pakomatkasta ja on ahdistava paikka.
Suvi Ermilä pohti sarjakuvan tekemistä vastaanottokeskuksesta pitkään ja perusteellisesti. Hän ymmärtää oman hyväosaisuutensa ja valta-asemien läsnäolon. Keskuksen työntekijän näkökulma tuntui hyvältä ratkaisulta.
Se, kuka saa kertoa kenenkin tarinaa, on vaikea kysymys. Asiaa ei voi kuitenkaan ratkaista niin, ettei tiettyjä aiheita käsitellä ollenkaan.
Suvi Ermilä
Ermilä kertoo samaistuvansa kaikkiin keskuksen työntekijöihin, joita kirjassa esiintyy. Yksi heittää kehiin kaikki menetelmät, muttei tavoita ketään. Toinen hoitaa perusasiat, muttei piittaa muusta. Kolmas tuskailee riittämättömyyttään asikkaiden moninaisten tarpeiden edessä.
Sitä isointa asiaa, turvapaikkapäätöstä, ei voida vastaanottokeskuksessa hoitaa, vaikka henkilökuntaa olisi kuinka paljon.
Suvi Ermilä
Jossain päin maailmaa on aina meneillään pakolaiskriisi
Pakolaisuus on enenevässä määrin läsnä tulevaisuudessa ilmastokriisin vuoksi, Ermilä pohtii. Ihmiset joutuvat jättämään kotiseutunsa, kun elinmahdollisuudet kapenevat. Vesi ei riitä, maa köyhtyy ja aavikoituu. Pakolaisuutta pitäisi voida taiteessakin käsitellä rakentavasti ja ymmärtävästi.
Uusi pakolaiskriisi kiehuu parhaillaan Valko-Venäjän ja Puolan rajalla. Vaikka kiista on poliittinen, kärsijöinä ovat ihmiset.
Siellä on lapsiakin. On ihan käsittämätöntä, ettei tätä asiaa voida ratkaista.
Suvi Ermilä
Tekijät
Lähteet
Julkaistu 4.12.2021 16:37
