Hallitus aikoo kiristää puhelinmarkkinoinnin sääntöjä. Eduskunnalle annetun ehdotuksen mukaan puhelinmyyjien on jatkossa toimitettava asiakkaalle tarjous kirjallisesti.
Kauppa on syntynyt vasta, jos asiakas vahvistaa tilauksen puhelun jälkeen.
Todennäköisesti sopimus syntyisi sähköpostitse. Lakiehdotuksen mukaan tekstiviesti kelpaa vain, jos siihen saadaan mahdutettua kaikki hinnat ja kauppaehdot. Linkit eivät riitä.
Lakimuutoksen on määrä astua voimaan joulukuun alussa. Myyntimiehet ja mediapäättäjät vastustavat sitä rajusti.
"Ei alassa ole mitään vikaa"
– Tämä kuulostaa tarpeettomalta rajoittamiselta, sanoo puhelinmyyntiyhtiö Prime Salesin toimitusjohtaja Joonas Puurunen.
– Pääosin ongelmat on johtuneet muutamasta toimijasta, jotka eivät enää markkinoilla ole. Ja nyt kaikki muut joutuvat kärsimään siitä.
Parin vuoden aikana mediassa on raportoitu kahdesta sähköyhtiöstä, jotka lähettelivät entisille asiakkailleen aiheettomia laskuja perintätoimistojen kautta ja joutuivat sittemmin muun muassa poliisitutkinnan kohteiksi. Fi-Nergystä ja 365 Hankinnasta tehtiin kuluttajaviranomaisille vuonna 2020 yhteensä noin 1500 valitusta.
Puurusen tulkinnan mukaan lakia ryhdyttiin kiristämään näiden paljon julkisuutta saaneiden tapausten vuoksi.
– Ei alassa eikä sen toimintatavoissa ole mitään vikaa, mutta jos joku ei noudata yhdessä sovittuja pelisääntöjä, se pilaa minkä tahansa markkinan.
Puurusen johtama Prime Sales työllistää sata henkilöä ja tekee sähkömyyntiä esimerkiksi Fortumille ja Väreelle. Yhtiö on Suomen asiakasmarkkinointiliiton jäsen ja noudattaa sen sopimaa yhteistä kauppatapaa.
Yrittäjä kertoo pettyneensä uuteen lakiesitykseen ja tapaan, jolla se on valmisteltu. Oikeusministeriön asettama työryhmä ei esittänyt kiristyksiä puhelinmyynnin sääntelyyn, mutta sellaiset kuitenkin sorvattiin.
Joonas Puurunen on valittanut asiasta oikeuskanslerille.
"Kahden viikon peruuttamissaika on hyvä suoja"
Myyntiyrittäjän mukaan kuluttajilla on jo tällä hetkellä hyvä suoja – kahden viikon peruuttamisaika.
– Kuluttajat saavat nykyisin puhelimessa tehdyn sopimuksen jälkeen automaattisesti tilausvahvistuksen kirjeenä tai sähköisissä viestimissä. Sen jälkeen alkaa 14 vuorokauden peruuttamisaika, jonka kuluessa tilauksen voi perua ilman syytä. Eli kuluttajalla on jo suojaa.
Puurunen epäilee, että jatkossa seuraa pettymyksiä – jos sopimuksen vahvistaminen unohtuu, tilattu tuote ei saavu.
Puurusen mukaan parempi keino valvonnan ja läpinäkyvyyden lisäämiseen olisi esimerkiksi myyntipuhelujen tallenteiden säilyttäminen määräajaksi. Niiden avulla viranomaiset voisivat harjoittaa valvontaa ja se olisi myös omiaan karkottamaan markkinahäiriköitä.
Puurunen muistuttaa myös, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto on juuri saanut uusia toimivaltuuksia väärinkäytösten suhteen.
– Valvova viranomainen on kuitenkin ollut laiska puuttumaan. He ovat saaneet uusia valvontakeinoja ja sanktiomenettelyjä, mutta eivät ole niitä kovin ahkerasti käyttäneet.
Nyt ehdotettu lakimuutos olisi Puurusen mukaan tuhansia suomalaisia työllistävälle puhelinmyyntialalle "täystyrmäys" eikä palvelisi hyvin edes kuluttajia.
– Se helpottaisi viranomaistyötä, mutta olisi elinkenotoiminnan ja alan työntekijöiden kannalta hyvin haitallista.
Asiakasmarkkinointiliitto on arvioinut, että vahvistusmenettelyn käyttöönotto heikentäisi yritysten kannattavuutta ja johtaisi 2000–3500 puhelinmyyntialan työpaikan katoamiseen.
"Lapsi pesuveden mukana"
Myös media-ala vastustaa esitystä voimakkaasti. Tarkemmin sanoen esitys kyllä kelpaisi – kunhan lehdet rajataan sääntelyn ulkopuolelle.
– Puhelinmyynnin sääntely on perusteltua. Siellä on paljon lieveilmiöitä ja ongelmia, mutta ne ongelmat on kaikkialla muualla paitsi lehtien puhelinmyynnissä, sanoo mediayhtiö Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Kangaskorpi muistuttaa, että lehtiä on perinteisesti myyty puhelimella ja se on monille asiakkaille toivotuin ja halutuin tapa ostaa lehti.
– Meillä on paljon iäkkäitä asiakkaita ympäri Suomea – eikä heillä ole älypuhelimia tai sähköpostiosoitteita, joilla jälkivarmistuksia tehtäisiin.
Kangaskorpi on myös media-alan yritysten etuja valvovan Medialiiton puheenjohtaja. Lakiuudistuksella tulisi hänen mukaansa olemaan selvästi kielteinen vaikutus lehtien tilausmääriin sekä median moniarvoisuuteen ja elinvoimaisuuteen.
Medialiitto ja Journalistiliitto pyrkivät vaikuttamaan lakiesitykseen viime metreillä, jotta sanoma- ja aikakauslehtien puhelinmyynti rajattaisiin "kirjallisen jälkivahvistusvaatimuksen " ulkopuolelle.
Näin on tehty esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa. Ruotsissa sen sijaan lehdistö ei saanut erityiskohtelua – ja siksi tilaukset vähenivät.
Uutta lakia voimakkaasti kannattava kilpailu- ja kuluttajavirasto on asiasta eri mieltä.
Kuluttaja-asiamies: "Kyse ei ole yksittäisistä häiriköistä"
Kuluttaja-asiamies Katri Väänänen on erittäin tyytyväinen siitä, että vuosia toivottu lakimuutos näyttää toteutuvan. Kyse ei hänen mukaansa ole vain yksittäisistä yhtiöistä sähköalalla – lehtialakaan ole ongelmaton.
– Me emme näe tätä niin, että kyseessä olisivat vain tietyt markkinahäiriköt. Olemme joutuneet valvomaan laajasti eri toimialoja ja tuotteita, Väänänen sanoo.
– Aikakauslehdet ovat yksi ala, josta tulee ilmoituksia. Tyypilliset ongelmat liittyvät siihen, että lehtiä markkinoidaan puhelimitse määräaikaisella tarjousjaksolla. Kuluttaja luulee saavansa lehden muutamaksi kuukaudeksi, mutta kyseessä on jatkuva tilaus, jonka ehdot ja todellinen hinta jäävät puhelun aikana epäselväksi.
Puhelinmyynnissä on Väänäsen mukaan ongelmia, oli kyse sitten aikakauslehdistä, luontaistuotteista, ravintolisistä, sähköhammasharjoista tai alusvaatteista. Nykyinen 14 päivän peruutusaika ei ole hänen mukaansa riittävä suoja – sillä moni kuluttaja ei käy tilausvahvistusta riittävän tarkasti läpi.
– Jos myyntipuhelun aikana annetaan tietty kuva siitä, mitä ollaan ostamassa ja mihin hintaan, kuluttajalle syntyy käsitys mitä hän on tilaamassa. Sitten ei välttämättä huomata, että kyse voi olla aika erityyppisestä sopimuksesta, Katri Väänänen sanoo.
Lukevatko kuluttajat jatkossa esimerkiksi sähköpostiin kilahtavat tilaussopimukset tarkemmin läpi kuin he ovat tähän asti lukeneet tilausvahvistuksia? Ehkä.
Se ainakin olisi selvää, onko sopimus syntynyt vai ei. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan yksi tyypillisimpiä puhelinmyynnin ongelmia on, että kuluttajalle toimitetaan tuotteita, joita hän ei mielestään ole tilannut.
Miksi kuluttaja-asiamies ei määrää sanktioita?
Väänäsen mukaan kuluttajat suhtautuvat puhelinmyyntiin kielteisesti, koska myyntipuhelu tulee yllättäen, siinä edellytetään nopeaa päätöksentekoa ja tilanne voi olla painostava. Kuluttaja-asiamiehen mukaan lakiehdotus antaisi toteutuessaan kuluttajalle harkinta-aikaa.
– Medialiitto on ollut tästä asiasta hyvin huolissaan. Mutta jos tuote on laadukas ja houkutteleva, luulisi että kuluttajat tilaavat sen myös pienen harkinnan jälkeen.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto sai uusia työkaluja puhelinmarkkinoinnin siistimiseen viimeksi puolitoista vuotta sitten. Uusia sanktioita ei kuitenkaan ole Suomessa määrätty. Jopa puhelinmyyntiyrittäjä moittii kuluttajaviranomaista "laiskaksi", kun se ei käytä uusia työkalujaan vaan toivoo lisää sääntelyä kaikille.
Väänänen sanoo olevansa tietoinen kritiikistä.
– Me emme kuitenkaan voi selvissäkään lainrikkomuksissa suoraan hakea markkinaoikeudelta seuraamusmaksua. Meidän täytyy ensin pyrkiä hoitamaan asia neuvotteluteitse. Ja valtaosassa tapauksista yritykset luopuvat vapaaehtoisesti lainvastaisesta menettelystä, Väänänen sanoo.
– Juuri elinkeinoelämä halusi, että seuraamusmaksua voidaan käyttää vain äärimmäisessä tilanteessa. Meidän mielestämme sanktiomaksun kynnyksen ei tarvitisi olla niin korkealla kuin se nyt on.
Klo 11.54: Korjattu Katri Väänäsen tehtävänimike kuluttajavaltuutetusta kuluttaja-asiamieheksi.
Keskustelu aiheesta on avoinna tiistaihin 8.3. klo 23 saakka.
