Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Perussuomalainen jäsen haastaa kielivaatimuksen aluevaltuuston saamen kielen lautakunnassa

Yrittäjä Juha-Pekka Mikkola sanoo olevansa kolttasaamelainen, mutta ei osaa saamen kieltä. Hyvinvointialueista säädetyn lain mukaan saamen kielen lautakunnan jäsenten on oltava saamenkielisiä.

Ryhmäkuva lapin aluevaltuutetuista
Lapin aluevaltuusto kokoontui keskiviikkona ensimmäisen kerran, ja nimesi lautakuntien jäsenet. Lautakunnissa on myös varavaltuutettuja ja henkilöitä kokonaan aluevaltuuston ulkopuolelta. Kuva: Kimmo Hiltula / Yle
  • Marjukka Talvitie

Lapin aluevaltuuston perussuomalainen varavaltuutettu Juha-Pekka Mikkola haastaa saamen kielen lautakunnan jäsenille asetetun vaatimuksen saamen kielen taidosta.

Saamen kielen lautakuntaan nimitetty rovaniemeläinen matkailuyrittäjä Mikkola sanoo olevansa kolttasaamelainen, mutta ei osaa saamen kieltä.

Hyvinvointialueista säädetyn lain pykälässä 33 sanotaan, että hyvinvointialueella, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, on saamen kielen lautakunta. Lautakunnan jäseniksi valitaan saamenkielisiä henkilöitä. Sama on kirjattu Lapin hyvinvointialueen hallintosääntöön.

Huoli kaikkien lautakuntaan valittujen saamentaidosta nousi esille jo aluevaltuuston ensimmäisenä kokouspäivänä keskiviikkona.

Demokratian vastainen ja syrjivä

Juha-Pekka Mikkolan mielestä vaatimus saamen kielen taidosta on demokratian vastainen ja syrjivä.

Mikkola kertoo olevansa saamelaiskäräjien vaaliluettelossa. Hänen lapsensa opiskelevat koulussa kolttasaamea.

– Haluan perinpohjaisesti selvittää tämän. Miten voidaan tällä tavoin syrjiä vielä vuonna 2022 demokraattisesti valitussa instituutiossa, Mikkola sanoo.

Hän vertaa tilannetta siihen, että kukaan muukaan ei osaa lautakunnassa kolttasaamea, vaan he tarvitsevat tulkkauksen. Siten hänkin on oikeutettu tulkkaukseen.

– Haluan, että minulle tulkataan suomeksi kaikki, mitä kokouksessa tapahtuu.

Juha-Pekka Mikkola
Juha-Pekka Mikkola on rovaniemeläinen matkailuyrittäjä ja perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu. Kuva: Antti Mikkola / Yle

"Toivon, että tämä oikaistaan"

Juha-Pekka Mikkola muistuttaa, ettei hänellä ollut mahdollisuutta lapsena 80-luvulla opiskella saamea, vaan saamelaisuutta piti päinvastoin piilotella.

Mikkola kohdistaa kritiikin saamen kielen lautakunnan jäsenten kriteereistä lain valmistelussa kuultuun saamelaiskäräjiin.

– Se on syrjivä lauseke, joka on tullut sinne lapsuksena. Se mahdollistaa, että vain tietyn tyyppiset ihmiset voidaan valita tehtävään. Tämän aion kyseenalaistaa, tämä ei ole oikein, Mikkola sanoo.

Hän kertoo olevansa valmis viemään asian vaikka EU-tuomioistuimeen saakka. Toisaalta hän uskoo, että asiasta herää hyvä keskustelu, ja toivoo, että kielivaatimukseen tulee muutos. Muutoin lautakunnan jäsenten nimeämisestä tulee hänen mielestään jatkuva ongelma.

– Miten tulevissa vaaleissa, jos puolueet eivät pysty nimeämään edustajia. Sehän ei kunnioita vaaleja, jos edustajia valitaan vain kielellisen, pienen nyanssin takia. Toivon, että tämä oikaistaan.

Mikkola kertoo opiskelevansa kolttaa sanan sieltä, sanan täältä, samalla kun lapset saavat etäopetusta.

– Olen ylpeä siitä, että lapset oppivat puhumaan.

Mikkolan isoäiti on Petsamon saamelaisia. Hän on itse syntynyt Kemijärvellä ja asunut aikuisikänsä Rovaniemellä.

Useita jäseniä aluevaltuuston ulkopuolelta

Aluevaltuuston ryhmät valitsivat keskiviikkona saamen kielen lautakuntaan yhteensä seitsemän jäsentä. Kaikki jäsenet eivät ole aluevaltuustossa edes varavaltuutettuina. Saamelaiskäräjät nimeää vielä viisi ja koltat yhden jäsenen.

Vaalien voittaja keskusta nimesi saamen kielen lautakuntaan kolme jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja. Kaikki kolme ovat Utsjoen kunnanvaltuutettuja, eikä kukaan heistä ollut edes ehdolla aluevaltuustoon.

Saamen kielen lautakunnan puheenjohtaja Laura Niittyvuopio-Valle (Kesk.) ei lähde arvioimaan kenenkään muun lautakunnan jäsenen kielitaitoa.

– Näen asian niin, että kielitaitoahan tarvitsee, sillä kokoukset järjestetään aina saameksi ja tulkkaus on käsittääkseni vain inarinsaameksi, koltansaameksi ja pohjoissaameksi. Jos lautakunnassamme on jäsen, joka ei osaa saamea, niin mielestäni kokoustaminen on aika vaikeaa, Niittyvuopio-Valle sanoo.

Hänen mielestään lautakunnan jäseneksi ei voi valita henkilöä, joka ei osaa saamea.

Nainen käyttää tietokonetta luentosalissa.
Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Sara Seppänen sanoo pitävänsä Juha-Pekka Mikkolaa pätevänä henkilönä saamen kielen lautakuntaan. Kuva: Juuso Stoor / Yle

"Hän on pätevä tehtävään"

Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Sara Seppänen sanoo pitävänsä Juha-Pekka Mikkolaa pätevänä saamen kielen lautakuntaan.

– Hän on kolttasaamelaisesta yhteisöstä ja lapset opiskelevat saamea, eli hän on pätevä tehtävään. Kielitaidosta täytyy tiedustella häneltä itseltään

Seppäsen mukaan lautakuntapaikkoja jaettaessa kaikilta luottamushenkilöiltä on kysytty mikä tehtävä kiinnostaa, ja mihin olisi sopiva ja pätevä.

– Meillä oli lähtökohtana, että ensisijaisesti on kysytty ehdolla olleiden kiinnostusta. Meidän ryhmä ei ole kysynyt henkilöiltä, jotka eivät ole ehdolla. Tämmöisessä kuin saamen kielen lautakunta se voi olla puolueilla tarpeellista, Seppänen sanoo.

Seppäsen mukaan saamen kielen vaatimus otetaan vakavasti puolueessa. Hänestä on kuitenkin pohdittava mitä kielitaidolla tarkoitetaan.

– Tämä on tasa-arvokysymyskin, että miten kielitaitoa mitataan. Meillä on kuitenkin asiakirjoissa ja kokousmateriaaleissa vaatimus, että suomen kielestä käännetään saamen kielelle. Olisi ollut tietenkin toivottavaa, että jos tässäkin lautakunnassa tarvitsee apua siihen, niin olisi ollut tulkkausmahdollisuus, Seppänen sanoo.

Kielivaatimus tulee laista

Saamen kielen lautakuntaan valittiin varsinaisiksi jäseniksi puheenjohtaja Laura Niittyvuopio-Vallen ja rovaniemeläisen Mikkolan lisäksi varapuheenjohtajaksi vuoden -23 loppuun saakka Anni-Sofia Niittyvuopio (Vas.), ja jäseniksi Pigga Keskitalo ja Uula Tapiola keskustasta, Ara Aikio SDP:stä sekä kokoomuksesta Sammol Lukkari. He ovat kaikki saamenkielisiä, ja asuvat tai ovat kotoisin Utsjoelta.

Varapuheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio sanoo, ettei hän tiedä yksittäisten henkilöiden saamen kielen taidosta.

– Mutta kyllähän se on selkeä tilanne, että saamen kielen taito täytyy olla. Se tulee laista ja meidän täytyy huolehtia siitä, että lautakunta voi työskennellä niin että jokainen jäsen voi siellä työskennellä.

Jos joku jäsenistä ei ole saamenkielinen, aiheuttaa se hänen mukaansa hankalan tilanteen.

– Eikä se ole myöskään laillinen tilanne. Meidän on mietittävä, ovatko lautakunnan päätökset laillisia. Meidän on huolehdittava siitä, että lautakunta voi tehdä päätöksiä ja ne ovat laillisia, Niittyvuopio pohtii.

Hän oli ehdolla aluevaltuustoon vasemmistoliitosta, mutta ei yltänyt valtuustoon tai varasijalle. Vuoden -24 alusta varapuheenjohtajana on utsjokelainen aluevaltuutettu Anni Ahlakorpi (Vas.) joka on saamenkielinen, mutta ei saamelainen.

5.3. 2022 klo 10.15 Juttua tarkennettu. Juha-Pekka Mikkolan sitaatista poistettu mainitsemansa "saamelaisrekisteri", koska sellaista ei ole olemassa. Kyse on saamelaiskäräjien vaaliluettelosta. Tekstiä muutettu muotoon "Mikkola kertoo olevansa saamelaiskäräjien vaaliluettelossa".

Lue myös:

Lapin aluevaltuusto teki ensimmäiset päätöksensä: Hyvinvointialuejohtajan virka on kuusivuotinen | Koko puheenjohtajiston nimet selvillä | Vihreät teki esityksen mielenterveyspalveluista

RKP saamen Klemetti Näkkäläjärvi arvostelee aluevaltuuston paikkajakoa

Saamelaiskäräjät kritisoi saamen kielen lautakunnan kokoonpanoa