Tuomariliiton kyselyyn vastanneista lähes 30 prosenttia harkitsee alanvaihtoa tai on jo lähdössä. Vastaajien mukaan töitä on liikaa ja palkka huono. Liiton mukaan kansalaisten oikeusturva on vaarassa.
Maalittaminen, epäasiallinen käytös, työntekijöiden vähyys ja suuri työmäärä ovat tuomareille arkipäivää. Huonoksi koettu palkka hiertää.
Tuomariliiton kyselyyn vastanneista lähes 30 prosenttia harkitseekin hakeutumista pois alalta kuukausittain tai on jo lähdössä.
– Tuomariliitto on todella huolissaan tuomareiden liiallisen työmäärän vaikutuksesta jaksamiseen ja sen vaikutuksista ihmisten ja yhteisöjen oikeusturvaan, sanoo liiton varapuheenjohtaja käräjätuomari Minna Hällström.
Vastauksissaan osa tuomareista katsoi, että tuomioistuinten ahdingon vuoksi oikeusvaltio uhkaa murentua.
- "Kansalaisten pitäisi saada tietää, millaisessa kiireessä ja miten vaillinaisilla resursseilla ja toimintaedellytyksillä heidän elämänsä kannalta jopa ratkaisevan tärkeitä asioita tuomioistuimissa käsitellään."
- "Asioiden laadukas ratkaiseminen ja sitä kautta ihmisten oikeusturva on muuttunut sivuseikaksi tuomarin työssä."
Yli 600 vastasi kysymyksiin arjestaan tuomioistuimissa
Kysely lähetettiin viime vuoden lopulla 1 500 tuomarille, esittelijälle ja valmistelijalle hallinto-, hovi-, käräjä-, markkina-, vakuutusoikeudessa ja työtuomioistuimessa sekä käräjänotaareille.
Kyselyyn vastasi runsaat 600 henkilöä, joten vastausprosentti oli 40. Valtaosa vastaajista oli Etelä- ja Länsi-Suomesta ja puolet käräjäoikeuksista. Liiton mukaan tulokset ovat luotettavia.
Ei ole näköpiirissä, että tuomioistuinten ruuhkautuminen loppuisi, vaan asia on päinvastoin.
Minna Hällström
Vastauksissa nostettiin esiin, että pääkaupunkiseudun isoissa tuomioistuimissa tilanne on vielä vaikeampi kuin maakunnissa.
– Pääkaupunkiseudun tuomioistuimissa työmäärä on suuri, ja ne ovat keskimäärin ruuhkautuneempia kuin muut. Suurimmat ja vaativimmat rikosjutut keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja etenkin Helsingin käräjäoikeuteen, sanoo Hällström.
– Ei ole näköpiirissä, että tuomioistuinten ruuhkautuminen loppuisi, vaan asia on päinvastoin.
Tuomariliitto teki työoloja kartoittavan kyselytutkimuksen toista kertaa. Ensimmäisen kerran kysely tehtiin alkuvuodesta 2019.
- Aiemman kyselyn tuloksista voit lukea tästä: Ulostetta ja tuhkaa postipaketissa kotiin – Tuomareiden häirintä ja painostaminen on koventunut
Tuomarit hukkuvat työhön
Vastaukset osoittavat, että jaksamista nakertavissa asioissa ei ole kolmen vuoden aikana tapahtunut muutosta parempaan suuntaan.
Viime vuosina yleistynyttä epäasiallista käytöstä ja vaikuttamista enemmän kuormittaa se, että työtä on paljon.
Lähes kaikki vastaajat ovat tehneet töitä sairaana – reilusti yli puolet aina tai usein. Määrä on hieman vähentynyt.
Hällström arvioi, että tämä selittyy sillä, että tuomaritkin ovat joutuneet olemaan parin viime vuoden aikana koronakaranteeneissa.
- Pakko tehdä 10–12 tuntisia päiviä, jotta saa tehtyä välttämättömät toimet, jotta juttu ehditään istua sovitusti. Suorastaan sairas systeemi."
- "Laki lähtee siitä, että tuomiot on annettava kansliassa kahdessa viikossa. Säännös on ihan absurdi nykytilanteessa, mutta kuvastaa hyvin työn määrän ja vaatimusten välistä syvää ristiriitaa."
Reilusti yli puolet vastaajista tekee töitä viikossa vähintään 40 tuntia. Joka neljännellä vastaajalla keskimääräinen viikkotyöaika on vähintään 45 tuntia, osalla jopa yli 50 tuntia. Työaikalaki ei koske tuomareita, joten ylityökorvauksia ei makseta.
Kyselyn mukaan pitkäksi venähtäneitä päiviä on vaikea tasoittaa niin, että tehdyt tuntimäärät vastaisivat virkatyöaikaa. Neljäsosa vastaajista ei voinut tasata tunteja koskaan ja puolet vain harvoin tai silloin tällöin.
Stressi ja virkavastuu painavat
Stressioireita ja uupumusta kokee valtaosa vastaajista, lähes puolet aina tai usein.
Virkavastuu painaa, joten uupumuksesta huolimatta töissä sinnitellään viimeiseen asti. Uupumuksen vuoksi töistä on ollut pois viimeksi kuluneen vuoden aikana vain muutama prosentti vastaajista.
- "On henkisesti kuormittavaa, kun asiakkaat joutuvat odottamaan asian käsittelyä ja ratkaisua aivan liian kauan."
- "Valtava vastuu siitä, että kaikki menee täsmälleen oikein. Inhimillisiin virheisiin ei ole varaa."
Vastaajista 74 prosenttia katsoo, että tuomioistuinten nykyinen työntekijämäärä ei ole riittävä.
Tuomareiden lisäksi tarvittaisiin lisää muun muassa käräjäsihteerejä ja haastemiehiä. Käräjäsihteerien vaihtuvuus on suuri ja heidän töitään valuu tuomareille.
Tiedän tuomarin, joka on alkanut opettelemaan sihteerin töitä, jotta asiat etenisivät nopeammin.
Minna Hällström
– Tiedän tuomarin, joka on alkanut opettelemaan sihteerin töitä, jotta asiat etenisivät nopeammin. Hän hoitaa päivällä juoksevia asioita ja kirjoittaa tuomioita virka-ajan jälkeen, kertoo Hällström.
Hällströmin mukaan tilanteen korjaaminen vaatii pysyvää korotusta tuomioistuinlaitoksen määrärahoihin.
Halu alanvaihtoon yllätti
Aikeista alan vaihtoon muihin juristitöihin tai kokonaan uudelle alalle kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa.
Vastaajista vain vajaa neljäsosa ei ole harkinnut alan vaihtoa koskaan.
– On aivan uusi ilmiö, että alanvaihtoa harkitaan näin suuressa määrin, sanoo Hällström.
Tuomarin uralle hakeutuneet ovat Hällströmin mukaan aiemmin sitoutuneet valintaansa ja tuomioistuinuralla etenemiseen.
On aivan uusi ilmiö, että alanvaihtoa harkitaan näin suuressa määrin.
Minna Hällström
Suuren työmäärän lisäksi toinen tärkeä syy harkita hakeutumista muualle on palkkaus. Vastaajat kokevat, että palkka on työtuntien määrään sekä työn vaativuuteen ja vastuuseen nähden huono ja jäänyt jälkeen muiden juristiammattien palkkatasosta.
Lakimiesliiton vähimmäispalkkasuositus oikeustieteen maisterille on vajaat 4 500 euroa kuukaudessa.
Käräjätuomarin peruspalkka on alemmassa palkkaluokassa 4 800 euroa kuukaudessa. Uran edetessä maksetaan kokemuslisää. Keskiarvo on Tuomioistuinviraston mukaan alemmassa palkkaluokassa vajaat 5 600 ja ylemmässä vajaat 6 600 euroa kuukaudessa. Hallinto-oikeuksissa palkkataso on jotakuinkin sama.
Moni kokee, että tuomarin työtä ei arvosteta. Myös epävarmuus määräaikaisten virkasuhteiden jatkumisesta ja puutteelliset tietojärjestelmät ajavat pois tuomioistuimista.
Yksi vastaajista kertoo, että eräässä käräjäoikeudessa tuomareista lähes puolet siirtyi muihin tehtäviin viime vuoden aikana. Monet pelkäävät terveytensä puolesta.
- "Oman terveyden kustannuksella virkavastuulla tätä työtä tehdään. Sitä miettii, kauanko jaksaa vai vaihtaako alaa."
- "Onneksi vielä löytyy käräjätuomareita, jotka jaksavat rakkaudesta lajiin, että meillä on edes jonkinlainen tuomioistuinlaitos. Mutta kuinka kauan heitäkään löytyy, kun töitä on aina liikaa, palkka on vitsikkään huono ja työvälineet ovat vähintään yhtä suuri vitsi."
Tuomarikoulutus voi karkottaa alalta
Kyselyyn vastanneet ovat huolissaan siitä, että tuomioistuimet eivät enää ole houkuttelevia työpaikkoja.
– Jopa Helsingin käräjäoikeudella on ollut vaikeuksia rekrytoida riittävän kokeneita lakimiehiä tuomareiksi, sanoo Minna Hällström.
Vuoden tuomioistuinharjoittelun 2 300 euron peruskuukausipalkalla aloittavista käräjänotaareista alle 30 prosenttia aikoo hakeutua töihin tuomioistuimiin.
Töiden suuri määrä ja kiire yllättää osan notaarivuoden aikana. Lyhyiden määräaikaisten virkojen ketjuttaminen vähentää halua jäädä tuomioistuinlaitokseen. Vakinaisen viran saaminen voi kestää jopa 10–15 vuotta.
Osa käräjänotaareista kokee, että he ovat tuomioistuimille halpatyövoimaa, jonka kouluttamiseen ei panosteta.
Vastauksissa arvioidaan, että tuomioistuinharjoittelu voi jopa toimia karkotteena pois alalta, vaikka tuomarin työ olisi ollut haaveena.
- "Käräjänotaarit opetetaan käytännössä "tappamaan juttuja" ja "vetämään mutkat suoriksi", vaikka tuomioistuimen perustehtävä on antaa oikeussuojaa."
- "Olisin aidosti kiinnostunut tuomarin urasta, mutta se vaikuttaa mahdottomalta, sillä en voi hyväksyä kestämättömiä työoloja."
- "Oikeusvaltion perusperiaatteet eivät voisi vähempää kiinnostaa notaaria, joka klo 23 itkua vääntäen kirjottaa tuomiota. Menisin mieluummin Siwan kassalle kuin jatkaisin uraa tuomioistuimessa."
Yli puolet vastaajista epäasiallisen käytöksen kohteena
Epäasiallisen vaikuttamisen ja epäasiallisen käytöksen kohteeksi joutumista kysyttiin tällä kertaa erikseen.
Vastaajista yli 200 ilmoitti joutuneensa epäasiallisen vaikuttamisen kohteeksi. Epäasiallista käytöstä kertoi kokeneensa yli 300 vastaajaa.
– Pidän tilannetta vakavana ja siihen pitäisi puuttua tiukemmin, sanoo Hällström.
Epäasiallisella vaikuttamisella tarkoitetaan maalittamista. Maalittaminen on toimintaa, jossa yksittäinen henkilö joko itse tai muiden avulla käynnistää tai kannustaa aloittamaan järjestäytyneen häirinnän.
Maalittamista ovat esimerkiksi mustamaalaaminen, yksityisluontoisten tietojen levittäminen tai uhkailu. Tavoitteena on vaikuttaa toimintaan ja heikentää luottamusta.
Pidän tilannetta vakavana ja siihen pitäisi puuttua tiukemmin.
Minna Hällström
Järjestelmällisen tietojen keräämisen ja levittämisen kohteeksi vastaajista on joutunut noin 90.
Epäasiallista käytöstä tuomariin voivat kohdistaa tuomioistuinten asiakkaiden lisäksi myös esimerkiksi heidän avustajansa.
- "On tullut tappouhkauksia ja haistattelua sekä viestein että puhelimitse."
- "Epäasiallinen vaikuttaminen ja kohtelu ovat huomattavasti lisääntyneet ja aiheuttavat voimattomuutta tilanteen edessä."
- "Maalittaminen on yleistynyt eikä asialle ole tehty riittävästi ilmiön suitsimiseksi."
Fyysisen väkivallan kohteeksi ei kukaan vastaajista ollut joutunut, mutta väkivallalla uhkailu ei kyselyn perusteella ole tavatonta.
Noin 80 vastaajaa on joutunut heitä tai heidän läheisiään koskevan järjestelmällisen tietojen keräämisen ja levittämisen kohteeksi.
Monissa vastauksissa toivotaan jälleen, että työnantaja puuttuisi asiaan eikä jättäisi tuomaria yksin.
- "Jämäkämpi ote. Meillä häirinnän kohde on joutunut selvittämään asiaa itse sekä kohtaamaan häiritsijän itse."
- "Toimenpiteet eivät saisi jäädä yksittäisen tuomarin harteille. Virastot ovat varsin pidättyväisiä tekemään yhtään mitään."
Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia katsoi, että maalittaminen tulisi kriminalisoida uudella virallisen syytteen alaisella säännöksellä.
Maalittamista ei ole kirjattu lakiin ja sen kohteeksi joutuneen on itse tehtävä rikosilmoitus jollakin jo olemassaolevalla rikosnimikkeellä.
Syyttäjä nostaa syytteen tapauksissa, joissa on kysessä laiton uhkaus, joka kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 20.4. kello 23 asti.
Lue myös:
Some ruokkii uhkailijakaartia: Yhä useampi joutuu työnsä vuoksi öyhöttäjien ja vainoajien uhriksi
Sisäministeriön työryhmä: Maalittamisen uhrin asemaa parannettava
