Kuntien huipuilla tuulee.
Suomessa on runsaat 300 kuntaa, joissa täytettiin viime vuonna yli 50 kunnanjohtajan paikkaa, samoin 2020. Tänä vuonna tähän mennessä 15 kuntajohtajaa on ilmoittanut eroavansa.
Nyt eläköityvistä kuntajohtajista moni on alunperinkin suhtautunut työhönsä eläkevirkana. Nykypäivän kuntajohtaja käyttää virkaansa useammin ponnahduslautana päästäkseen urallaan eteenpäin.
Varsin moni kuntajohtaja on viime aikoina sujahtanut elinkeinoelämään. Esimerkiksi Kesko on parin vuoden aikana palkannut kolme kuntajohtajaa aluejohtajikseen. Viimeksi tänä keväänä Riihimäen kaupunginjohtaja Jere Penttilä ilmoitti jättävänsä pestinsä, ja hänet valittiin Keskon Itä-Suomen aluejohtajaksi.
Kiivaan kierron syynä on myös kasvanut työpaine, kertoo Suomen Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Majava.
– Työstressi ja ristiriitaiset odotukset lisäävät halukkuutta työpaikan vaihtoon. Kuntajohtajan työhön kohdistuu ristiriitaisia odotuksia kuntalaisten, elinkeinoelämän ja luottamushenkilöiden suunnalta.
Toisaalta kunnanjohtaja kyllä tietää työn vaativuuden ja siihen kohdistuvat odotukset. Työ on myös erittäin julkista, ja johtavien viranhaltijoiden onnistumisia ja epäonnistumisia käsitellään julkisuudessa avoimesti.
Jarkko Majavan mukaan hyvinvointikyselyt kuitenkin osoittavat, että vaikka stressi on lisääntynyt, kunnanjohtajat ovat sitoutuneita työhönsä.
Uuden johtajan etsiminen syö kunnan resursseja
Riihimäki on esimerkki johtajan vaihtuvuudesta kärsivästä kaupungista. Sami Sulkko ehti olla kaupunginjohtajana nelisen vuotta, kunnes siirtyi yksityiselle sektorille. Sulkon seuraajaksi valittu Jere Penttilä oli virassa vain reilun vuoden ennen kuin Kesko palkkasi hänet tänä keväänä.
Luottamushenkilöille johdon vaihtuminen teettää varsin paljon lisätyötä. Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riku Bitter sanoo, että kaupungin kehittämisprosessit viivästyvät ja sijaisuusjärjestelyt syövät muiden virkamiesten voimia.
– Näin nopea johtajakierto ei ole kaupungille hyvästä. Myös uuden kaupunginjohtajan perehdyttäminen vie aikaa ja vaatii työtä. Kuluu hyvinkin vuosi ennen kuin uusi kaupunginjohtaja on sisällä asioissa.
Johtajien pikavisiitit vaikuttavat väistämättä myös kunnan imagoon.
Kunnanjohtaja on yksinäinen
Kaksi vuotta Humppilaa johtanut Jyri Sarkkinen lopettaa kesäkuussa ja siirtyy Hämeen liiton kehittämisjohtajaksi. Sarkkinen sanoo, että työ on yksinäistä, poliitikkojen ja omien alaisten välissä toimimista.
– Joidenkin asioiden yhteensovittaminen ei ole aivan yksinkertaista. Vaikeina aikoina kunnanjohtajan tehtävä on esittää ratkaisuja ja niitä myös odotetaan. Esimerkiksi kuntatalouden haasteet ovat olleet monenlaisia.
Sarkkinen kertoo, ettei koe työn julkisuutta raskaana. Kunnanjohtajan täytyy kuitenkin olla tavoitettavissa koko ajan.
– Yhteydenotot eivät katso kelloa tai viikonpäivää. Työsarka on sellainen, että kunnanjohtaja on aina kunnanjohtaja.
Kuntalaisten sanailu somessa voi olla liikaa
Syynä kuntajohtajan hakeutumiseen muualle saattaa olla myös luottamuspula ja poliittisen kentän murrokset.
Haastetta tuo sekin, että kuntalaiset voivat käsitellä päätöksentekoa rajuin sanoin somessa. Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka kertoo, että julkisuuden valokeilassa oleminen on monelle työlästä.
– Sosiaalisen median rooli on kasvanut, eikä aika yksinkertaisesti riitä somekeskusteluiden haarukointiin. Tuntuu, että huhut ja muut lähtevät laukalle ja etenemään totuutena ennen kuin niistä saadaan koppia. Somen hallinta on aika tärkeässä roolissa nykypäivän kuntajohtajan työssä.
Puvuntakkinsa alla kuntajohtaja murehtii kuntataloutta, kunnan muuttuvia palvelutarpeita, hyvinvointialueuudistusta sekä koronan ja Ukrainan sodan mukanaan tuomia paineita.
Runsaan 2 000 asukkaan Humppilaa johtava Jyri Sarkkinen sulkee työkoneensa kesäkuussa ja lähtee kohden uusia haasteita Hämeen liitossa.
– Päällimmäisenä on haikeus, sanoo Sarkkinen.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 8.5.2022 klo 23:een saakka.
