Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
– Luotan presidentin (Vladimir Putin) sanaan, että Suomen ja Ruotsin liittymisellä Natoon ei ole suurta strategista merkitystä, vaan se on pikemminkin poliittinen muodollisuus, Aleksandr sanoo Moskovassa.
Nuori mies kantaa Z-symbolilla koristettua rintamerkkiä, jolla ilmaistaan tukea Venäjän "sotilaalliselle erikoisoperaatiolle" eli hyökkäykselle Ukrainaan.
Venäjän pääkaupungin kaduilla moni ei halua ottaa kantaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyspyrkimyksiin. Ihmiset kiiruhtavat Ylen kuvausryhmän ohi.
Hyvin pienimuotoisen katukyselyn perusteella ei kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei vaikuttaisi nostattavan suuria tunteita suurkaupungin asukkaissa.
Venäjän johto on pyrkinyt välittämään kansalaisille mielikuvaa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei merkitse suurta muutosta. Pikemminkin mediassa on luotu kuvaa, että maat jo käytännössä ovat olleet Naton liittolaisia.
Turvallisuuspoliittinen kysymys ei välttämättä kosketa suuria kansanjoukkoja, eikä moskovalaisten suhde Suomeen ole niin läheinen kuin toisessa suurkaupungissa Pietarissa.
Lue lisää: Video: "Teitä varmaankin pelottaa" – näin pietarilaiset ajattelevat Suomesta ja Nato-jäsenyydestä
"He kunnioittavat kulttuuriamme ja kansaamme"
Aleksandr sanoo, että Nato-jäsenyys ei muuta hänen omaa suhtautumistaan suomalaisiin ja ruotsalaisiin.
– He eivät päätä kaikesta, ja periaatteessa suomalaiset ja ruotsalaiset suhtautuvat varsin lämpimästi meihin. He kunnioittavat kulttuuriamme ja kansaamme. Minulla ei ole mitään ruotsalaisia ja suomalaisia vastaan ja toivon, ettei tulekaan.
Itse asiassa samaa sanovat muutkin haastatellut.
Suomen ja Ruotsin Nato-hanketta Aleksandr kommentoi varovaiseen sävyyn. Hän korostaa, ettei ole politiikan ammattilainen.
– Periaatteessa Suomen ja Naton liittyminen on heidän kannaltaan riittävän loogisesti perusteltu. Meille se edustaa jonkinlaista vaaraa, mutta missä määrin, en osaa sanoa.
"Miten meidän rajamme siitä kärsii?"
Iäkkäämpi herrasmies Mihail sanoo, että Natoon liittyminen on Suomen ja Ruotsin oikeus. Itsenäisillä valtioilla on oikeus tehdä omat ratkaisunsa.
– Kaikilla mailla on oikeus päättää, liittyvätkö vai eivätkö. Meidän ei pidä sekaantua, Mihail sanoo.
– Se on tietenkin epätoivottavaa meille, koska Suomi ja Ruotsi ovat vieressämme, naapureitamme.
Mihail arvelee maiden pelästyneen ”viimeaikaisia tapahtumia” ja pelkäävän Venäjää. Tällä hän viitannee sotaan Ukrainassa. Onko Ruotsilla ja Suomella syytä pelkoon?
– Ajattelen, että ei tarvitsisi pelätä, mutta kysymys on vaikea. En osaa vastata niin yksiselitteisesti, Mihail sanoo.
– Se on varmaan heille oikea ratkaisu. Antaa heidän ratkaista, meidän ei pidä sitä asiaa arvostella, nuori mies Kirill arvelee.
Hän kysyy, miten asia ylipäätään liittyy venäläisiin, eikä pidä Suomen ja Venäjän pitkää maarajaa perusteena sille, että venäläisten pitäisi asiasta huolehtia.
– Miten meidän rajamme siitä kärsii? Kirill ihmettelee.
"Meidän ei pidä sekaantua politiikkaan"
Eläkeläinen Svetlana Arkadjevna kertoo, että hallituksen mielipiteitä ei pidä käsitellä – niin hänen aikanaan koulussa opetettiin.
– Minun mielestäni meidän ei pidä sekaantua politiikkaan.
Kansalaisen pitää tukea hallituksen kantaa. Näin on myös Ruotsin ja Suomen Nato-kysymyksessä.
– Hallituksemme on sanonut, että he ovat sitä vastaan. Minä tuen heitä, Svetlana Arkadejevna sanoo. Hän on kuullut, että Turkkikin on närkästynyt Suomen ja Ruotsin Nato-pyrkimyksistä.
Svetlana Arkadjevna arvelee, että Suomen Natoon hakeutumisen taustalla ovat ikiaikaiset syyt.
– Suomalaiset katsovat, että me aikanaan otimme heiltä Karjalan. Se on heille pakkomielle.
Lisää aiheesta:
Video: "Teitä varmaankin pelottaa" – näin pietarilaiset ajattelevat Suomesta ja Nato-jäsenyydestä12.4.2022
