Kauppajätti S-ryhmään kuuluva HOK-Elanto sulkee kymmenkunta pääkaupunkiseudulla toimivaa ravintolaansa kesän ajaksi osittain työvoimapulan, mutta myös kannattavuuden vuoksi.
Toimialajohtaja Henriikka Puolanne kertoo, että koronan aiheuttamista kolhuista on toivuttu ja kysyntää kyllä riittäisi, mutta alaa kiusaa nyt jopa aiempia vuosia ankarampi työvoimapula.
– Työntekijöitä on todella vaikea löytää, Puolanne sanoo.
Puolanteen mukaan S-ryhmässä on panostettu kevään aikana poikkeuksellisen paljon uusien työntekijöiden rekrytointiin ja perehdyttämiseen. Kauppajätti joutuu kuitenkin ponnisteluistaan huolimatta sulkemaan kymmenkunta pääkaupunkiseudun ravintolaa kesän ajaksi muun muassa työvoimapulan vuoksi.
– Olemme tilanteessa, jossa joudumme opastamaan aivan uusia ihmisiä sisään näihin ravintola-alan töihin.
Puolanteen mukaan HOK-Elannolle tärkeissä kesäravintoloissa asiakasmäärä voi jopa kolminkertaistua kesäkuukausien aikana, ja näiden ravintoloiden työvoimansaanti halutaan turvata.
– Esimerkiksi Kappelissa aloitti 40 kesätyöntekijää. Kaikkiin ravintoloihin ei vain valitettavasti löydy osaavia tekijöitä, Puolanne sanoo.
Hänen mukaansa eniten tarvetta olisi kokemusta omaaville vuoropäälliköille niin salin kuin keittiönkin puolelle. HOK-Elannolla on pääkaupunkiseudulla 80 ravintolaa.
Työntekijöitä siirtyi ravintoloista kauppaan töihin
Puolanne kertoo, että koronan iskiessä HOK-Elannossa vietiin läpi massiivinen työtehtävien uudelleenorganisointi, jossa noin 800 ravintolatyöntekijää siirtyi vähittäiskaupan tehtäviin.
Ruokakaupoissa töitä riitti, koska niiden myynti puolestaan koronan aikana kasvoi. Puolanne kertoo, että monet olivat aluksi hämillään siirtyessään kaupan puolelle, mutta viihtyivät lopulta hyvin ja jäivät sinne töihin.
– Meidän tiimistä noin 160 työntekijää jäi pysyvästi tai ainakin toistaiseksi kauppoihimme töihin, Puolanne sanoo.
Puolanne on tyytyväinen, että HOK-Elannon kaupat saivat hyviä työntekijöitä, mutta samalla pysyvästi kaupan leipiin jääneet entiset ravintolatyöntekijät vaikeuttavat ravintolatoimintojen työvoimapulaa.
Mara: Jopa 20 000 ravintola-alan ammattilaista vaihtanut alaa
S-ryhmään kuuluva HOK-Elanto on Helsingin seudulla toimiva 6000 työntekijää työllistävä Suomen suurin osuuskauppa. Puolanne kuitenkin korostaa, että työvoimapula vaikeuttaa koko alan toimintaa eri puolilla Suomea.
Matkailu- ja ravintola-alan edunvalvontajärjestö Mara on arvioinut, että 10 000 - 20 000 ravintola-alan ammattilaista on ehtinyt vaihtaa alaa koronapandemian aikana. Toimitusjohtaja Timo Lapin mukaan tämä johtuu sekä pandemiasta että kovista ravintolarajoituksista.
Lappi sanoo, että vastaavaa työvoimapulaa ei ole alalla aiemmin nähty. Hänen mukaansa kaikki alan avoimet työpaikat eivät edes päädy työvoimatoimistojen tietoon. Lappi toteaa, että yritykset eivät enää viitsi ilmoittaa niistä, koska työntekijää tuskin löytyy.
– Parisen vuotta sitten ravintolat jouduttiin sulkemaan ja ajauduttiin tavallaan toiseen todellisuuteen ja nyt ollaan taas aivan uudessa tilanteessa, Puolanne summaa.
Uudellamaalla on koko Suomen mittakaavassa selvästi eniten uusia avoimia työpaikkoja: Uudenmaan osuus koko maan uusista avoimista työpaikoista on runsaat 35 prosenttia. Seuraavaksi suurin osuus on Pirkanmaalla, jonka osuus kaikista avoimista työpaikoista on lähes 13,7 prosenttia.
Alalla on enemmän työttömiä kuin avoimia työpaikkoja
Samaan aikaan, kun yritykset kärsivät ankarasta työvoimapulasta, työttömyys näyttää pysyvän sitkeästi korkealla tasolla.
Uudenmaan työttömien työnhakijoiden osuus koko maan työttömistä työnhakijoista oli huhtikuussa 33,3 prosenttia. Tuoreimpien huhtikuun tilastojen mukaan Uudellamaalla on noin 79 600 työtöntä työnhakijaa. Huhtikuussa 2019 eli pandemiaa edeltävällä ajalla työttömiä työnhakijoita oli yhteensä noin 66 700.
Uudenmaan TE-toimiston tutkija Inkeri Poskiparta kertoo, että työttömyys on kuitenkin kääntynyt pandemian jälkeen laskuun.
– Pandemiaa edeltävälle tasolle ei kuitenkaan ole vielä päästy, Poskiparta sanoo.
Hän muistuttaa, että pandemia iski lujaa juuri palveluvaltaisen Uudenmaan työllisyyteen.
Uudellamaalla palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiryhmässä oli kuluvan vuoden huhtikuussa noin 11 400 uutta avointa työpaikkaa ja noin 12 600 työtöntä työnhakijaa.
Työttömistä työnhakijoista ravintola- ja suurtaloustyöntekijöitä oli 1 870 ja alan avoimia uusia työpaikkoja oli 1 516 huhtikuussa 2022. Alalla työttömiä työnhakijoita on siis enemmän kuin avoimia työpaikkoja.
– Tämä kertoo osaltaan siitä, että työt ja tekijät eivät aina kohtaa, Poskiparta summaa.
Uudellamaalla ilmoitettiin huhtikuussa 2022 uusia avoimia työpaikkoja noin 13 400, mikä on 62 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Koko maassa uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 46 prosenttia enemmän kuin vuoden 2021 huhtikuussa.
Keväällä 2019 ennen pandemiaa uusia avoimia työpaikkoja oli haussa noin 25 500. Uusien avoimien työpaikkojen osaltakaan määrä ei siis ole vielä palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle.
Ravintoloissa juhlitaan jo lähes entiseen malliin
Helsinkiläinen Sofia Vesanen innostui ravintola-alan töistä tänä keväänä. Vesanen työskentelee Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevassa ravintola Kappelissa.
Välivuotta pitävän Vesasen mielestä parasta tarjoilijan työssä on ihmisten kohtaaminen.
– Olen tykännyt ihan superpaljon.
Vesanen arvelee, että ravintola-ala voisi olla oma juttu pidempäänkin. Hän päätti keväällä lukion ja pohtii parhaillaan jatko-opintoja.
– Työkaveritkin on ihan mahtavia, Vesanen hehkuttaa.
Liiketoimintajohtaja Henriikka Puolanne sanoo, että alan odotukset kesälle ovat työvoimapulasta huolimatta todella korkealla. Puolanne muistuttaa, että toisin oli parisen vuotta sitten vuoden 2020 keväällä, kun koko ravintola-ala ajautui nopeasti syvälle koronan kurimukseen.
– Kaksi kesää ravintoloiden toimintaa on rajoitettu lujasti, mutta nyt esimerkiksi Helsingin keskusta on vilkastunut merkittävästi ja ravintoloissa juhlitaan jo lähes entiseen malliin, Puolanne sanoo.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 14.6. kello 23:een asti.
Lue myös:
