1. "Me, Pohjois-Atlantin puolustusliiton valtioiden ja hallitusten päämiehet, olemme kokoontuneet Madridiin, samalla kun sota on palannut Euroopan mantereelle…"
Nato-maiden johtajat julkaisivat tänään julkilausuman, joka on käännetty englanniksi, ranskaksi ja myös venäjäksi. Viimeksi mainittu ei tietenkään ole Nato-maa, mutta jo ensimmäisistä lauseista käy ilmi, että juuri Venäjälle tämä julistus on pitkälti suunnattu.
Viisisivuisessa julistuksessa on yhteensä kaksikymmentä kaksi kappaletta.
Ensimmäisessä kuvataan, että Nato on ennen kaikkea kollektiivisen puolustuksen työkalu, joka ei muodosta uhkaa kenellekään – paitsi mahdolliselle hyökkääjälle. Peruskirjan viides artikla on julistuksen mukaan “raudanluja”.
Hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan.
2. "Meitä yhdistää sitoutumus demokratiaan, yksilönvapauteen, ihmisoikeuksiin ja laillisuusperiaatteeseen…."
Toisessa kappaleessa luodaan kuvaa yhteisestä arvopohjasta. Suomenkin jäsenyysprosessin aikana puhuttiin siitä, että Suomi haluaa osaksi läntistä arvoyhteisöä.
Toisaalta esimerkiksi Turkin ja myös Unkarin viimeaikainen kehitys on kulkenut aivan toiseen suuntaan. Nähtävästi Nato-johtajien joukossa on kuitenkin heitä, joille läntiset arvot ovat yhä tärkeitä.
Muillekin ne kelpaavat – ainakin korulauseina.
3. "Tuomitsemme Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vahvimmin mahdollisin sanakääntein…"
Kolmannessa kappaleessa päästäänkin sitten itse asiaan. Sanakäänteet todellakin ovat vahvoja. Julistus toteaa, että Venäjän toimien “vastenmielinen julmuus” on aiheuttanut “suunnatonta inhimillistä kärsimystä”, joka on kohdistunut erityisesti naisiin ja lapsiin.
Julistuksen antajat lupaavat työskennellä sen eteen, että sotarikoksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen.
Sotarikoksista mainitaan erikseen seksuaalirikokset.
4. "Seisomme solidaarisesti Ukrainan hallinnon ja kansalaisten tukena heidän sankarillisessa taistelussaan..."
Nato-johtajat lupaavat tukea Ukrainalle ja presidentti Volodymyr Zelenskyille. Ukrainan puolustussotaa kutsutaan sankarilliseksi ja oikeutetuksi.
Nato ei halua päätyä sodan osapuoleksi, eikä ole halunnut esimerkiksi sulkea Ukrainan ilmatilaa. Nato-maiden johtajat kuitenkin “tervehtivät ilolla kaikkia Ukrainaa tukevien jäsenmaiden toimia”. He lupaavat myös tukea heitä tässä asiaankuuluvasti.
Nato-johtajat lupaavat myös kiihdyttää ei-tappavien puolustusvälineiden toimituksia ja kehittää Ukrainan kyberpuolustusta ja modernisoida sen puolustusalaa "pidemmän aikavälin yhteensopivuuden saavuttamiseksi".
5. "Venäjä on merkittävin ja suorin uhka liittolaisten turvallisuudelle ja euroatlanttisen alueen rauhalle ja vakaudelle. Terrorismi, kaikissa muodoissaan, on yhä suora uhka kansalaistemme turvallisuudelle..."
Viides kappale ei voisi olla selvempi. Naton tulkinnan mukaan suurimmat uhkat ovat tänään Venäjä ja toisaalta terrorismi.
6. "... mukaan lukien Kiina, joka haastaa etujamme, turvallisuuttamme ja arvojamme..."
Kuudennessa kappaleessa listataan uusia haasteita, kuten kyberiskut, hybridisodankäynti ja muut uuden teknologian mahdollistamat vihamieliset toimet. Vasta tässä vaiheessa mainitaan ensimmäistä kertaa Kiina.
Kiina on ollut Naton uhkakuvien listoilla vasta noin vuoden ajan. Tällä hetkellä sen uhkaa ei nosteta lähellekään Venäjää tai terrorismia.
7. "Meillä on uusi strateginen konsepti..."
Seitsemännessä kappaleessa kerrotaan Naton uudesta strategiasta. Se perustuu uuteen turvallisuustilanteeseen, yhteisiin arvoihin ja Naton avaintehtäviin.
Suomalaisten on tulevina Nato-kansalaisina hyvä tietää, mitä ovat nuo Naton tärkeimmat tehtävät:.
- Pelote ja puolustus
- Kriisintorjunta
- Turvallisuusyhteistyö
Kylmän sodan vuosien jälkeen ensimmäinen kohta on jäänyt hieman vähemmälle huomiolle. Nyt Nato aikoo tosissaan panostaa pelotevaikutukseen.
9. "Olemme asettaneet uuden lähtökohdan pelote- ja puolustuskyvyllemme. Nato suojaa jatkossakin kansalaisia ja puolustaa jokaista senttiä jäsenmaidensa alueesta... "
Yhdeksäs kappale tekee selväksi, että liittouma on tosissaan niin maalla, merellä ja ilmassa kuin avaruudessa ja kyberissäkin. Samalla kiinnitetään huomio siihen, että liittouma on sitoutunut lisäämään taisteluvalmiita joukkoja itäisissä jäsenmaissa.
18. "Tänään olemme päättäneet kutsua Suomen ja Ruotsin Naton jäseniksi…"
Julistuksessa on kaikkiaan 22 kohtaa, joista painavimmat ovat dokumentin alkupäässä.. Myöhemmissä kuvataan muun muassa uutta innovaatiorahastoa, EU-yhteistyötä sekä tasa-arvokysymyksiä.
Isäntämaa Espanja sekä paikalle saapuneet ulkopuoliset delegaatiot huomioidaan kohteliaasti.
Sanalla sanoen, loppu on tylsähkö.
Poikkeuksen tekee kappale 18. Siinä kerrotaan, että Suomi ja Ruotsi on nyt kutsuttu jäseniksi – ja heti tämän jälkeen kiitellään Turkin kanssa allekirjoitettua yhteisymmärrysasiakirjaa.
Suomalainen lukija miettii, miksi meidät mainittiin vasta julistuksen loppupuolella? Syntyy vaikutelma, että Turkin järjestämä neuvottelumanööveri on asia, jolle Natokaan ei halua antaa tämän enempää näkyvyyttä.
Toki Nato-maiden johtajat toteavat olennaisen:
Suomen ja Ruotsin jäsenyys lisää niiden turvallisuutta ja tekee Natosta vahvemman. Julistuksen mukaan molempien maiden turvallisuus on hyvin tärkeää – myös jäsenyyden hakuaikana.
