Luonnonvarakeskus on tehnyt metsästäjien ja lintuharrastajien avulla 16 lajin kantojen seurantaa jo 37 vuotta. Vain laulujoutsenen ja sinisorsan kannat ovat seurantajaksolla kasvaneet. Kuikan kannat ovat pysyneet ennallaan, mutta muiden vesilintujen laskeneet.
Kantojen laskuun ovat vaikuttaneet vesistöjen ylirehevöityminen ja vieraspedot, kuten minkki ja supikoira. Riistasorsista ovat voimakkaimmin vähentyneet haapana, tukkasotka ja jo metsästyskiellossa oleva punasotka. Tärkeimpiä riistasorsia ovat sinisorsan ja haapanan lisäksi tavi ja telkkä.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Markus Piha kannustaakin metsästäjiä harkintaan, kun sorsanmetsästys alkaa lauantaina 20. elokuuta.
– Metsästäjät voisivat omissa riistapiireissään ja metsästysyhteisöissään tarkastella seurannan tuloksia ja miettiä, voisiko niiden lajien kohdalla, joita on vähän, metsästyspaine olla aikaisempaa pienempi, sanoo Piha.
Piha muistuttaa, että yleisesti metsästys ei ole kantojen laskun syynä, mutta taantuvien lajien ylimetsästyksestä voi seurata, että tulevina vuosina metsästettävä vähenee.
Pihan mukaan riistalintujen osalta isoja muutoksia viime vuodesta ei kuitenkaan ole tapahtunut: kuluva vuosi on ollut parimääriltään ja poikastuotoltaan samanlainen kuin vuosi 2021.
Pitkäaikaisessa vesilintujen kantojen laskennassa Suomi jaetaan eteläiseen, keskiseen ja pohjoiseen alueeseen. Keskinen Suomi poikkeaa telkän ja haapanan osalta muusta maasta.
– Telkällä vaikuttaa olevan keskisen Suomen alueella aika vakaa kanta, vaikka valtakunnallisesti kanta on pienentynyt Etelä-Suomen kantojen heikennyttyä. Myös nopeasti vähentyneen haapanan kanta on taantunut keskisessä Suomessa hitaammin kuin eteläisessä ja pohjoisessa osassa maata.
Joutsenen kannan kasvu näyttäisi keskisessä Suomessa pysähtyneen, vaikka etelässä se edelleen kasvaa.
