Jyväskyläläinen Evogenom on tuomassa markkinoille geenitestaukseen pohjautuvaa hyvinvointisovellusta. Sovellus perustuu sylkinäytteestä otettuun geenitestiin ja sen tulkintoihin.
– Mobiilisovelluksesta saa yksilöllistä tietoa liittyen muun muassa ravintoon, liikuntaan, uneen ja palautumiseen. Esimerkiksi painonhallinta on hyvin paljon geeniperimästä kiinni, kertoo Evogenomin toimitusjohtaja Hannu Tolvanen.
Yritykseen on sijoittanut muun muassa hyvinvointimittauksilla menestynyttä Firstbeatia perustamassa ollut Joni Kettunen. Sovellusta ollaan viemässä Euroopan markkinoille.
– Yksilöllisen tiedon hyödyntäminen osana hyvinvoinnin ja terveyden rakentamista lisääntyy. Olemme kaikki erilaisia, ja tieto omista geeneistä auttaa ymmärtämään, mitkä elämäntapavalinnat sopivat juuri minulle parhaiten.
Geenineuvoja Merja Auvinen Terveysteknologia ry:n Genomiteollisuusjaostosta sanoo, että kuluttajille suunnattuun geenitesteihin perustuvaan bisnekseen mukaanlähtö vaatii rohkeutta ja vastustuksen sietoa.
– Maailmanlaajuisesti kuluttajille suunnatut geenitestit ovat tällä hetkellä 1,5 miljardin dollarin arvoinen bisnes, mutta Suomessa ollaan vielä lähtökuopissa. Vaatii Pelle Peloton -asennetta ja harrastuneisuutta lähteä rakentamaan uutta hyvinvointialaa.
Huippuluokan geenitutkimusta Suomessa
Suomi on genetiikan tutkimuksen edelläkävijämaita.
Maamme on tunnettu esimerkiksi biopankeista, joihin on kansallisen Finngen-tutkimushankkeen yhteydessä kerätty ja tallennettu puolen miljoonan suomalaisen geenitiedot.
Myös geenitestaus terveydenhuollossa lisääntyy. Geenitestien avulla voidaan esimerkiksi analysoida riskiä sairastua kansantauteihin, perinnöllisiin syöpiin ja joihinkin harvinaisiin sairauksiin.
Geenitietoihin liittyy sisätautien erikoislääkärin mukaan tarpeetontakin ennakkoluuloa, sillä testejä on hyödynnetty terveydenhuollossa pitkään.
– Esimerkiksi laktoosi-intoleranssi on jo vuosia todettu geenitestillä. Myös lääkehoidon yksilöllisessä ohjaamisessa käytetään geenitestejä yhä lisääntyvästi, kertoo sisätautien erikoislääkäri Jari Forsström.
Forsströmin mukaan geenitestit tulevat lisääntymään ja vakiintumaan myös osaksi julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaa. Testit ovat valmiina, mutta niiden käyttöönotto vaatii lääkäreiden koulutusta.
– Muutos on todella hidasta. Se on iso haaste, sillä lääkäreiden koulutukseen kuuluu hyvin vähän genetiikkaa. Lääkärit toistavat lopun elämäänsä lääkärikoulutuksessa opittuja asioita.
Genomiala kohtaa epäilyjä
Terveysteknologia ry kokosi viisi vuotta sitten Genomiteollisuusjaoston. Sen on tarkoitus toimia alan äänitorvena.
Suomessa on kehitetty paljon terveydenhuoltoon ja hyvinvointiin liittyvää geeniteknologiaa ja koulutus- sekä tulkintapalveluita.
Forsström toimii genomiteollisuusjaoston puheenjohtajana ja toivoo teollisuuden osaamisen parempaa hyödyntämistä kansallisissa kehityshankkeissa.
– Meillä on suomalainen tautiperintö, jossa on satoja sairauksia. Ne ovat yhden geenin sairauksia ja niitä on pystytty pitkään mittaamaan. Sitten on koko genomin laajuisia tutkimuksia, joista voidaan laskea kansantautien riskejä, mutta niissä on vielä paljon epäluotettavuutta ja lisätutkimuksen tarvetta.
Terveydenhuoltoon liittyvien testien lisäksi markkinoilla on myös kuluttajille suunnattuja geenitestejä. Ne herättävät vielä voimakkaampaa epäilyä kuin terveydenhuollossa käytetyt testit.
Forsströmin mukaan esimerkiksi sukujuuri- ja hyvinvointitestit tehdään laadukkailla menetelmillä, mutta kaupallisten toimijoiden tietosuoja saattaa huolettaa.
– Ihmiset ovat antaneet geenitietonsa aika huoletta esimerkiksi Yhdysvaltoihin käytettäväksi. Ehkä kaupallistamisessa otetaan myös usein etuaskelia ja tehdään liian rohkeita tulkintoja, sanoo Forsström.
Genomiteollisuusjaoston sihteeri, johtava lakiasiantuntija Sandra Liede uskoo kuluttajille suunnattujen geenitesteihin kohdistuvien epäluulojen johtuvan siitä, että alaa pidetään villinä markkinana.
– Moni ei tiedä, että tätä alaa säätelee EU:n laajuisesti IVD-asetus, joka tuli voimaan 2017. Se on annettu potilasturvallisuuden vahvistamiseksi ja siinä on vahva valvonta taustalla.
Kiistaa Genomikeskuksen tarpeellisuudesta
Terveysteknologia on vahva vientiala Suomessa, ja genomitieto on tärkeä osa terveysteknologiaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyteen ollaan perustamassa Genomikeskusta.
Keskuksen tehtävänä olisi toimia asiantuntijaviranomaisena genomitiedon vastuullisen ja yhdenvertaisen käsittelyn tukemiseksi. Eduskunta käsittelee lakiluonnosta geneettisen tiedon asiantuntijaviranomaisesta vielä tämän syksyn aikana.
Keskus kuitenkin jakaa alan tutkijoidenkin mielipiteitä.
– Päätös keskuksen perustamisesta tehtiin lähes kymmenen vuotta sitten, keskus on yhä perustamatta. Jos valtio lupaa jotain hoitaa, yritykset eivät saa tuotteitaan markkinoille ja jäädään kilpailussa jälkeen, sanoo Jari Forsström.
Sandra Liede toivoo, että Genomikeskusta ja genomilakia tehtäessä otettaisiin myös yritykset mukaan ja selvitettäisiin, miten lainsäädäntö tulee vaikuttamaan yritystoimintaan.
Genomiala on maailmanlaajuisesti nopeasti kehittyvä ja kasvava ala.
Nyt markkinoilla pelätään, että Genomikeskus ja siihen liittyvä laki lisäävät byrokratiaa ja hallinnollisia esteitä.
– Jos sen sijaan valtion taholta tuetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä esimerkiksi olemassa olevan geenitiedon tehokasta saattamista potilastyöhön, voidaan saada nopeita kustannushyötyjä ja uusia vientituotteita.
Lue myös:
Korjaus 21.9. klo 14.55: Muutettu kohtaa: Keskuksen tehtävänä olisi valvoa ja säädellä suomalaisen geenitiedon käyttöä terveyden edistämiseksi. Muotoon: Keskuksen tehtävänä olisi toimia asiantuntijaviranomaisena genomitiedon vastuullisen ja yhdenvertaisen käsittelyn tukemiseksi.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23.00 saakka.
