Viron presidentti Lennart Meri ehdottaa Suomen ja Viron välisen yhteistyön lisäämistä. Presidentti puhui itsenäisyyden merkityksestä Viron itsenäisyyden kymmenvuotispäivän alla Helsingissä maanantaina.
Lennart Meri
Yhteistyötä voitaisiin tiivistää esimerkiksi ympäristöministeriöiden välillä, jolloin voitaisiin ajatella esimerkiksi ministeriöiden jonkinasteista integrointia, Meri sanoi.
-Se enentäisi keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia ja olisi kaunis kumarrus Suomenlahdelle, joka on kautta aikojen ollut meidän elämämme yhteinen akseli, Meri sanoi.
Meri muistutti Helsingin olevan Viron läheisin pääkaupunki ja suomalaisten olevan virolaisten heimoveljiä. -Se on tukenut meitä vaikeina aikoina ja lieventänyt tämän päivän ristiriitoja, neuvostokauden perintönä Viroon jäänyttä rikollisuutta.
Presidentti kertoi kaikkien Virossa vallassa olleiden hallitusten ottaneen ulkopolitiikkansa prioriteetiksi Viron liittymisen Euroopan unioniin ja Natoon. Meren mukaan Virolla on ollut menestystä kummankin hankkeen suhteen.
-Äskettäin maassa vieraillut Ranskan presidentti Jacques Chirac vakuutti maamiehilleni, että reaalinen mahdollisuus liittyä Euroopan unioniin on se kokoava perustekijä, jonka tuloksena Virosta on tullut vakavasti otettava Naton ehdokasmaa, Meri sanoi.
Suomenlahti yhdistää
Meri kuvaili Viron itsenäisyyden alkaneen jääkaudesta, joka loi perusta myös Suomen ja Viron välisellä yhteistyölle. -Ilmaston ja ihmisen siirtyminen jäätikön perässä on meidän yhteisen historiamme perustaa paljon suuremmassa määrin kuin missään muussa Euroopan osassa.
Presidentin mukaan Suomen ja Viron vaikeasti lähestyttävät rannikot ovat ollet "avoimet omille ja suljetut vieraille". -Työnjako lahden etelä- ja pohjoisrannikon välillä on ollut osa Suomen muinaista asutushistoriaa, Meri sanoi.
Meri muistutti Suomen ja Viron välisen kielirajan olleen aiemmin paljon matalamman. -Suomenlahti ymmärrettiin yhdistäväksi tekijäksi, Meri sanoi.
Suomi vertauskohteena
-Suomen naapuruus tuotti esimerkillisen vertauskohteen ison naapurin miehittämälle Virolle, sanoi seminaarissa niin ikään puhunt Tarton yliopiston valtio-opin professori Rein Ruutsoo. Suomen televisiota Ruutsoo pitää tärkeänä lähteenä.
Suomen malli olikin virolaisille kymmenen vuotta sitten tapahtuneen itsenäistymisen aikaan se tavoite, johon pyrittiin. -Silläkin oli traditio. Niin oli ollut jo puolitoista vuosisataa, Ruutsoo totesi.
Viron itsenäistymiseen liittyi jyrkkä taloudellinen ja poliittinen muutos. -Ilman monia näistä uudistuksista olisi Viron itsenäisyys ollut vaarassa. Vallankumous oli samanaikaisesti antikommunistinen, venäläistämisen vastainen ja markkinataloutta tukeva. Sitä eivät halunneet vain poliitikot vaan ehdottomasti myös kansa, Ruutsoo kertoi.
Viron onnistumisen arvioiminen riippuu professorin mukaan siitä, mihin maata verrataan. YK:n mittareiden mukaan Viro kuuluu viidenkymmenen parhaan kansakunnan joukoon, ja se näyttää kuuluvan menestyjiin myös entisten kommunististen valtioiden ryhmässä, Ruutsoo kertoi. Optimistinen kuva onkin hänen mukaansa yksi onnistumisen ehdoista, ja se tuottaa poliittista tukea ja houkuttelee investointeja.
"Ulkoinen kuva Virosta väärä"
-Ulkoinen kuva Virosta ja monet arkiset totuudet eivät sovi kaikessa yhteen. Viidesosa väestöstä on vailla työtä, kymmenesosa lapsista ei käytännössä käy koulua, Ruutsoo totesi. Huolestuttavina merkkeinä Ruutsoo piti myös väkimäärän laskua ja rikollisuuden kasvua.
Ruutsoon mukaan oikeana mittapuuna toimisikin investointi tulevaisuuteen. -Viro on jakautunut jokseenkin pysyvästi voittajiin ja häviäjiin. Viimeisten joukkoon kuuluvia on paljon, liian paljon. Tämä maa ei muistuta lainkaan Suomea, Ruutsoo sanoi.
Ruutsoo näkee tiettyä logiikkaa ultraliberalistisessa ideologiassa, jonka mukaan on saatava jotain kokoon ennen kuin aloitetaan jakaminen. -Mutta kuinka paljon pitäisi olla koossa, kuinka paljon pitäisi olla voittajilla voittoa, jotta he päättäisivät, että nyt on jakamisen aika, Ruutsoo kysyi.
Viron presidentti Lennart Meri ja professori Rein Ruutsoo puhuivat Tuglas-seuran ja Paasikivi-Seuran järjestämässä Viro 1991-2001 -seminaarissa Helsingissä.
STT
