Kotimaista työvoimaa Hailuodon jäkäliköille ei enää löydy. Alan tulevaisuus perustuu ulkomaiseen työvoimaan. Hailuodon jäkälämailla työskentelee tänä vuonna 22 thaimaalaista toukokuulta lokakuulle.
Jäkälä poimitaan aina märässä metsässä. Kun ei sada, jäkälä kastellaan ruiskulla. Koristejäkälän pitää säilyttää pehmeä ja pyöreä muotonsa. Kuivana sitä olisi vaikeaa sellaisena poimia. Jäkälännosto on marjanpoimintaakin vaativampaa, pikkutarkkaa ja raskasta työtä. Niinpä se ei kiinnosta edes kesätyönä.
- Nuoret tuolla surffailee ja elää virtuaalimaailmassa. Nämä tämmöset ei kiinnosta. Raha tulee muutoinkin, hymähtää Polar-Moos yhtiön toimitusjohtaja, yrittäjä Markku Sipola.
Jäkälästä 1 200 euron kuukausiansio
Jäkäläbisnes on hyvin kansainvälistä toimintaa. Ensimmäiset ulkomaalaiset tulivat Hailuotoon poimijoiksi jo 1990-luvun alussa. Silloin asialla olivat inkerinsuomalaiset, venäläiset ja eestiläiset. Nyt bisnes turvaa thaimaalaiseen työvoimaan jo neljättä vuotta.
- Pidän tästä työstä, koska voin ansaita tässä paremmin kuin Thaimaassa. Tienaan noin 1 200 euroa kuukaudessa. Thaimaassa saan vain 200 - 300 € kuukaudessa, kertoo kauneudenhoitoaineita valmistavassa tehtaassa kotimaassaan työskennellyt jäkälänpoimija Ampol Kasa.
Yrittäjä on tyytyväinen, että sai thaimaalaista työvoimaa. Se ei ollut ihan yhtä yksinkertaista kuin isomman volyymin marjabisneksessä.
- Perusporukka on ollut jo monta vuotta ja hyvin menee. Nauru tahtoo tarttua siitä porukasta meihin muihinkin, naurahtaa Sipola.
Verotus marjanpoimintaa tiukempaa
Polar-Moos maksaa työntekijöidensä tulolennot. Thaimaalaiset itse maksavat paluumatkan, pientä vuokraa asumisestaan sekä tietysti ruokansa. Tosin siinä auttaa vapaa-ajan kalastus ja syksyisin ehkä myös marjastus.
Jäkälännosto ei ole samalla tavalla verovapaata kuin marjanpoiminta. Ulkomaalaisilta peritään 35 prosentin lähdevero. Lisäksi on maksettava myös eläkemaksut, vaikka niistä ei heille itselleen ole mitään iloa. Polar-Moosin palkkakonttorin mukaan poimijoiden keskiansio on vähän vajaa 1 300 euroa kuukaudessa verojen ja kulujen jälkeen.
Sipola arvostelee ruotsalaisten kilpailijoidensa toimivan harmaalla vyöhykkeellä ja jättävän työntekijöiden verot maksamatta. Näin saadaan kilpailuetua Suomen suhteen. Tosin jäkälänpoiminnasta saatava tulo on Ruotsissakin ollut verollista jo vuodesta 1995.
- Minulla on omakohtaisia kokemuksia siitä asiasta. Ruotsissa tätä bisnestä ei valvota, eikä ketään kiinnosta miten se jäkälä metsässä liikkuu, sanoo Sipola.
Polar-Moos onkin lähestynyt asiassa eu-viranomaisia ja pyytänyt selvittämään onko Ruotsissa kaikki niin pitää.
Yrittäjä uskoo kuitenkin tulevaisuuteen, vaikka vuosikymmeniä hiipunut ala elää muutenkin suhteellisen ahtaalla. Suurin peikko tälläkin alalla on Kiina, maailman tehdas. Jos se pääsee Siperian jäkäläkentille, peli on pelattu.
- Jos kiinalaiset pääsevät käsiksi raaka-aineeseen ja jatkojalostavat sen, niin silloin me saamme lyödä pillit pussiin. Jos he oppivat tämän työn ja valmistavat ne koristeet ja seppeleet, meillä ole mitään mahdollisuuksia, linjaa pitkän linjan jäkälämies.
