Ilkka on huolestunut hätäkeskuksia työllistävän ilkivallan runsaudesta. Tammi-maaliskuun aikana hätäkeskuksiin tuli virheellisiä, asiattomia ja ilkivaltaisia soittoja yli 200 000. Määrä on lähes viidennes varsinaisista hätäilmoituksista.
Hätäkeskusten henkilöstö on tullut viimeksi julkisuuteen arvostellen sisäministeri Anne Holmlundin hätäkeskuspäätöstä. Keskusten määrän supistaminen nähtiin kielteisenä ja kansalaisten turvallisuutta vaarantavana asiana. Hätäkeskukseen soittajan kannalta ei ole lehden mukaan merkitystä missä kaupungissa puheluun vastataan. Huolestuttavaa on sen sijaan, jos puhelimen toisessa päässä on päivystäjä, jolla on olematon paikallistuntemus tai joka suhtautuu vähätellen soittajan hätään.
Ilkan mielestä ministeriön päätökset ovat kehno selitys hätäkeskusten palvelun notkahduksille. Parempia selityksiä voivat olla hämmästyttävän runsaat häirintä- ja ilkivaltasoitot. Kampanjointi niiden vähentämiseksi tuntuukin tarpeellisemmalta kuin vaatimus uudesta hätäkeskuspäätöksestä, Ilkka kirjoittaa.
Promilleraja alemmaksi
Suomenmaa ottaa kantaa ruorijuoppouden promillerajaan. Sisäministeri Anne Holmlund haluaa laskea vesiliikennejuopumuksen rajan 0,5 promilleen, kun raja on nykyisin 1,0 promillea. Lehden mielestä ministerin mielipiteessä ei ole mitään uutta, mutta nyt Holmlund kertoo uudistuksen edellyttävän uusien alkometrijärjestelmien käyttöönottoa.
Ruorijuoppouden todistaminen vaivattomasti vaatii lehden mukaan toimivia etäyhteyksiä ja tarkkuusalkometrejä poliisi- ja rajavartioveneissä. Tarkkuusalkometrit ovat yhä testattavina. Nykyisin seulontamittarilla todettu juopumustapaus joudutaan viemään rantaan, josta jatketaan joko tarkkuusalkometritutkimukseen tai verikokeeseen.
Suomenmaa huomauttaa, että huviveneily kasvaa jatkuvasti ja se merkitsee uusia veneilijöitä, joiden taidot eivät ole aina riittäviä selvin päinkään. Lehti vaatiikin lainmuutokseen vauhtia. Jos promillerajaksi on voitu säätää 1,0, sitä voidaan myös laskea ilman byrokraattiselta kuulostavia verukkeita.
Työväenlauluilla nostetta ryhmähenkeen
Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen kirjoittaa Merkintöjä-palstalla työväenlauluista. Hänen mukaansa jouluna kirkossa käyvät tapakristityt osaavat esimerkiksi Enkeli taivaan –virren ensimmäisen ja viimeisen säkeistön.
Akkanen näkee työväen aatteessa ja sen suhteessa laulamiseen jotain samaa: aatteen ihmiset eivät osaa sanoja eivätkä säveltä. Hän on ollut todistamassa montaa demarikokousta, jossa kokousväki katselee kenkiensä kärkiä laulaessaan: ”Käy eespäin väki voimakas…” Kun sanoja ja säveltä ei osata, esiintymisestä puuttuu puhti ja voima kutistuu piipitykseksi.
Juha Akkanen toteaa, että vasemmisto on hukannut kunniakkaan lauluperinteensä johonkin. Laululla voi olla uskomaton voima hengen nostattajana, mutta vasemmisto on unohtanut sen jostain syystä.
Juha Akkanen on sykähtynyt Sdp:n puoluekokouksessa kuullusta, puheenjohtaja Jutta Urpilaisen vetämästä Taistojen tiellä –laulusta. Laulua harrastava Urpilainen oli tavoittanut sen, mistä laulusta oli kysymys. ”Siis onnen orpo kansa jo nosta pystyyn pää”, Akkanen siteeraa ja toteaa, ettei työväenlauluja ole tarkoitettu laulettavaksi pää kumarassa.
Mallikasta nuorisotyötä Hankasalmella
Kunnallinen nuorisotyö tavoittaa nuoret parhaiten koulussa, toteaa aamun Keskisuomalainen . Hankasalmella on alettu tehdä kunnallista nuorisotyötä uudella tavalla, kun nuorisotyöntekijä on jalkautunut kouluihin –sinne, missä nuoretkin ovat. Kouluohjaaja on mukana koulun arjessa tukiaikuisena ja keskustelukumppanina.
Opetuksen ja nuorisotyön yhdistäminen kouluohjaajamallissa on lehden mielestä mielenkiintoinen kokeilu. Kunnallinen nuorisotyö kaipaa uusia avauksia, jotta nuorten arki pystyttäisiin tavoittamaan entistä paremmin. Hankasalmen kouluohjaajamalli on erinomainen avaus tähän suuntaan, iloitsee Keskisuomalainen.
