Artikkeli on yli 15 vuotta vanha

Marimekon Meloonit lähtevät Eurooppaan Kotkasta

Piensisustustuotteet myyvät lamasta huolimatta. Eurooppalaiset haluavat ostaa pöytiinsä Marimekon kuoseja, joista suosituin Unikko. Suomen Kerta valmistaa lautasliinat Kotkassa.

Marimekon lautasliinoja painokoneessa
Marimekon Melooni-lautasliinaa painetaan Kotkan Hovinsaarella. Kuva: YLE / Jani Aarnio

Taloustaantuma ei ole vaikuttanut metsäteollisuuden pitkälle jalostetun tuotteen myyntiin. Lautasliinojen kysyntä on pysynyt ennallaan.

Kotkan tehtaalla työntekijöitä on 30. Imatralla Kerta valmistaa kertakäyttöastioita ja Riihimäellä kynttilöitä. Suomen ainoa lautasliinatehdas tekee monta merkkiä. Havin, Marimekon ja Pentikin liinoja painetaan suomalaiselle pehmopaperille - eli tissue-paperille. Tehdas on kokeillut myös ranskalaista paperia, mutta laatu ei riittänyt.

Melooni just eikä melkein

Koneenhoitaja Marko Råback tarkistaa värin ja kohdistaa kuviot. Painossa on Marimekon Melooni. Kerta valitsee Marimekon kuoseista ne, joita voidaan painaa servettiin. Sen jälkeen Marimekon suunnittelijat sommittelevat kuvion.

- Kyllähän aina pitää olla just eikä melkein. Marimekko ja muutkin mitä me tehdään on niin laadukkaita brändejä, että on tehtävä huippulaatua jos meinaa pysyä mukana.

Kerta oy:lla ja Marimekolla on yhteistyösopimus. Marimekko suunnittelee, Kerta valmistaa ja markkinoi. Suomessa Marimekon servettejä saa ruokakaupoista, ulkomailla ne ovat putiikkitavaraa. Suomen markkinat ovat jo vähän kyllästyneitä Unikkoon, Euroopassa ostajat haluavat sitä nyt.

- Myy erittäin voimakkaasti. Vientimallistossa on varmaan yli 30 erilaista Unikko-väritystä, tuotepäällikkö Riitta Lindeberg sanoo.

Suomessa ornamentti on erilainen kuin Keski-Euroopassa

Havin kynttilät olivat 70-luvulla tunnettuja Saksassa, sitten brändi kulahti. Suomen Kerta osti Havin 90-luvulla. Havi on nykyisin paitsi kynttilätehdas Riihimäellä myös muiden piensisustustuotteiden merkki.

Kerta on avannut Haville yhtiön myös Ruotsiin. Ruotsalaisten messujen kautta hivuttaudutaan syvemmälle Eurooppaan - Italiaan ja Saksaan. Lindeberg käy muun design-tiimin kanssa haistelemassa trendejä Ranskassa ja Saksassa. Euroopan kuvioita on turha sellaisenaan kopioida Suomeen.

- Esimerkiksi ornamentti on ollut trendi, mutta kyllä me aina mukautetaan se Suomen markkinoille. Ei niitä voi tuoda ihan sellasenaan, Lindeberg sanoo.

Suomalainen vastaan ruotsalainen maku

Myös pohjoismaiset tyylit eroavat. Kerta valitsee painokuosit raadollisesti. Täällä tehdään sitä, mikä myy. Suomalaiset ja ruotsalaiset suunnittelijat tarjoavat malleja, joista yhtiö valitsee ne joiden uskotaan käyvän kaupaksi.

- Ruotsalaiset on vähän niinku... kuviot on selkeämpiä. Ja voisi sanoa, että aavistuksen graafisempia.

Graafiset, modernit ruotsalaistyyliset mallit ovat alkaneet kelvata myös osalle suomalaisista. Jotkut haluavat edelleen perinteistä, hyvin suomalaista mallistoa.

- Nimenomaan Suomessa - ja vain Suomessa - myy oikein hyvin tällainen Tarja Sennan -malli, Niityllä ja Ongella.

Lindeberg jakaa suomalaiset kolmeen käyttäjäryhmään:

- 3 - 4 % suomalaisista haluaa aina mustavalkoista. Osa taas miettii tilaisuutta, kattausta, kukkia, kynttilöitä - kokonaisuutta, ja valitsee siihen sopivat liinat. Sitten on ne, jotka ihastuvat kaupassa " oo tollasen mä haluun "-tyylisesti. Sitten pöydässä on raitaservettejä ja kukka-astioita.