Taikoihin on vuosisatoja suhtauduttu ristiriitaisesti: osin leikkimielisesti, osin vakavasti. Nykyään riisin heittämisen hääparin päälle sanotaan tuovan onnea, mutta uskotaanko siihen todella?
Entisajankaan ihmiset eivät uskoneet kaikkeen, mistä kerrottiin. Hevosen pääkallon hautaaminen talon perustuksiin ei välttämättä ollut sen maagisempaa kuin nykyinen tapa muurata peruskiveen lieriö rahoineen.
Monet taiat otettiin toki vakavasti.
Tenka Issakainen
- Monet taiat otettiin toki vakavasti. Toimiviksi ajateltuihin taikoihin oli ehdottomasti uskottava, Issakainen toteaa.
Lepakoita verkon kohoon
Issakainen on selvitellyt taikojen hämärää symboliikkaa.
- Lepakoita ja koskikaroja on käytetty kalastusverkkojen kohojen painona. Sukeltava lintu ja päväksi piiloutuva lepakko liittyivät mielikuvissa vedenalaiseen maailmaan, kertoo Issakainen.
Taioissa on käytetty monenlaisia välikappaleita: sammakkoa, punaista lankaa tai elohopeaa. Niiden merkitykset ovat moninaisia: sammakkoon liittyy vanhoja käsityksiä ihmisen sielueläimestä, punaisella langalla suljettiin maagisia voimia paikoilleen, herkkäliikkeisellä elohopealla vaikutettiin kaivon veteen tai sitä käytettiin eläinuhrien korvikkeena.
Taikaperinne elää netissä
- Nauriin kasvattamiseen on liittynyt paljon taikoja, koska nauris on vanha viljelykasvi. Jos varas vei nauriin taiotulta pellolta niin hänen uskottiin tukehtuvan ryöstösaaliiseensa, Tenka Issakainen toteaa.
Taiat elävät internetmaailmassa. Netin välityksellä taiat monipuolistuvat ja kansainvälistyvät.
- Talonpoikaisyhteisön ja 2000-luvun taiat eivät ole kovinkaan kaukana toisistaan toteaa Issakainen.
Tutkimus tuo esille, että talonpoikaisyhteisön taikoja ja 2000-luvun nettisurffaaja eivät ole lopultakaan kovin kaukana toisistaan. Molemmat toimivat toisinaan vanhojen totuttujen tapojen mukaisesti.
FM Tenka Issakainen väitös tavallisesta taikuudesta tarkastetaan Turun yliopistossa 27.10. Väitös kuuluu folkloristiikan alaan.
