Filosofian lisensiaatin Anna Veijolan väitöstutkimuksessa tarkastelluilla historian opettajaopiskelijoilla oli hyvin perinteisiä käsityksiä opettajan työstä.
- Opiskelijat oikeastaan kokivat, että opettajan työ on toimia yksin luokassa suljettujen ovien takana ja opettaa omaa oppiainettaan, Veijola sanoo.
Kaikki lähtee opettajainhuoneesta
Veijolan mukaan iso osa jopa vastavalmistuneista opettajista pakertaa itsekseen ja jakaa työtä koskevia ajatuksiaan vain saman aineen tai ainakin samanhenkisten opettajien kanssa. Opettajat elävät heimoissa, mikä näkyy opetuksessa.
- Meillähän on koulu edelleen rakentunut pitkälti niin, että on oppiaineet ja ja opettajat opettavat oppiaineita. Opettajien pitäisi opettaa oppilaita, jotka ovat yhteisiä ja laajemmin niitä asioita, jotka ovat yhteisiä, Veijola sanoo.
Yllättävä on myös Veijolan havainto siitä, että tietoyhteiskunnassa elävät oppilaatkaan eivät osaa kyseenalaistaa opetuksen laatua.
- Monet oppilaat ja opiskelijat toivoisivat sitä, että koulussa oppiminen tapahtuisi niin, että opettaja jäsentää tiedon ja siirtää sen heille, jotta he psytyvät vastaamaan kokeessa ja ylioppilaskirjoituksissa.
Pulaa tiedon tulkitsijoista
Veijolan tutkimuksessa mukana olleista historian opettajaopiskelijoista vajaa puolet halusi keskittyä opettamaan vain faktoja. Toinen puolikas ajatteli, että tietoa on tarjolla yllin kyllin, mutta sen tulkitsijoista on pula. Tutkija kannustaa opettajia jälkimmäiseen.
- Kun faktat pystytään tarkistamaan, ei enää tarvita käveleviä sanakirjoja. Sen sijaan tarvitaan ihmisiä, jotka pystyvät ottamaan kantaa asioihin ja vertailemaan tietoa, pohtimaan miksi joku sanoo jollain tavalla ja toinen toisella tavalla, Veijola painottaa.
Uudenlainen opetuksen tapa vaatii kuitenkin myös hintansa. Suomi on loistanut kansainvälisessä koulutaitoja mittaavassa Pisa-tutkimuksessa, mutta niiden tutkimusten kärkeen ei uudella tyylillä välttämättä ylletä. Veijola toteaa, että yleensä Pisa-tutkimuksessa pärjäävät maat, joissa asioita tehdään itsenäisesti.
- Esimerkiksi Yhdysvallat, jonka koululaitoksessa tehdään paljon asioita yhdessä ja keskustellen, ei pärjää Pisa-tutkimuksessa. Kyse on siitä, mitä haetaan. Haetaanko selkeästi tietoa, vai haetaanko myös erilaisia taitoja?
Anna Veijolan kasvatustieteen väitöskirja "Pedagogisen ajattelun kehittyminen aineenopettajankoulutuksessa. Tutkimus suoravalituista historian opettajaopiskelijoista" tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa lauantaina.
