Yhden aamukokouksen yhteydessä Yle Turun toimituksessa heräsi kysymys, miten ihmeessä kirjekyyhkynen voi osata viedä kirjeen perille oikeaan osoitteeseen. Toimittaja Paula Koskinen päätti soittaa Suomen viestikyyhky -yhdistyksen puheenjohtajalle Janne Kuosmaselle.
TV 2:n Satuhäissä oli viime viikolla kirjekyyhky. Miten kyyhky löytää perille?
Janne Kuosmanen: "Nuorena kyyhkyt lentävät paljon, opettelevat lähiseutuja ja saattavat olla useitakin tunteja parven mukana pois. Näin ne oppivat lähialueelta maamerkit, kuten katuja, teitä ja rakennuksia. Monet sanovat, että se on viidenkymmenen kilometrin ympyrä, jonka ne opettelevat ja tuntevat sitten kuin omat taskunsa.
Kun kyyhky viedään kauemmas pois kotoa ja se lähtee suunnistamaan, se käyttää apunaan aurinkoa ja maan magneettikenttää. Sitä apunaan käyttäen se suunnistaa vähän kuin sisäistä GPS:ää käyttäen lähelle kotia. Viimeiset kilometrit se tulee maamerkkien perusteella, jotka se on nuorena kyyhkynä opetellut.
Kyyhkyllä on tosi hyvä näköaisti: korkealta ilmasta se näkee kymmenenkin kilometrin päähän. Jos on joku tuttu paikka näkyvissä, se tietää, että tuolla on kotilakka. Matkalla ei ole juurikaan väliä. Kyyhky ei lennä pimeällä, ainoastaan päivänvalon aikaan. Jos ilta hämärtyy, eikä se ole vielä löytänyt vielä, se etsii yöpymispaikan räystään alta tai jostain muualta.
Kyyhky pystyy lentämään tuhat kilometriä päivässä. Euroopassa järjestetään pitkän matkan kilpailujakin, joissa lennetään satoja kilometrejä päivässä. 500 kilometriä on vielä ihan normaali, silloin puhutaan melkein keskimatkasta. Joku 700 kilometriä on pitkä matka."
Mitä tapahtuu, jos kyyhkyn koti muuttuu?
Janne Kuosmanen: "Kyllä se jossain määrin oppii, jos sillä on puoliso tai muita uudessa paikassa. Esimerkiksi Saarijärveltä tuli meille Laukaalle aikoinaan yhden vanhan harrastajan kyyhky. Se kyyhky oli melkein kolme vuotta kiinni ja kun se pääsi vapauteen, se lensi Saarijärvelle vanhaan kotilakkaansa.
Siellä ei enää ollut kyyhkyjä, niin se oli kuulemma tunnin, pari istuskellut katolla ja sitten se tuli Saarijärveltä takaisin tänne meille Laukaaseen. Periaatteessa kyyhky on sellainen, että kun se nuorena oppii kotiseudun, niin sinne se aina sitten palaa."
Mihin kyyhkyjä käytetään?
Janne Kuosmanen: "Ennenhän niitä on käytetty viestinviejinä sodissa. Jo egyptiläiset käyttivät, ja monilla armeijoilla oli kyyhkyslakkoja. Ennen ne kuljettivat kirjeiden lisäksi esimerkiksi filmirullia.
Yksi erikoisimmista on ehkä se, että Italiassa on ollut kyyhkyjä ambulansseissa. Onnettomuuspaikalta on viety verinäytteitä sairaalaan. Näin verinäyte on tullut sairaalaan perille ennen uhria ja on osattu varata oikeanlaista verta. Nykyään kyse on lähinnä harrastuskäytöstä ja hääkyyhkyistä."
Voitaisiinko kyyhkyjä hyödyntää enemmän?
Janne Kuosmanen: "Jos vaan joku keksii käyttötarkoituksen. Kyyhkyhän ei kovin painavaa voi kantaa. Kyllähän siinä voi kamera olla. Jotkut ovat laittaneet pienen videokameran kyyhkyn kaulaan ja gps-loggereita, joiden avulla nähdään, mitä reittiä kyyhky lentää. Muistitikkuja jotkut ovat kuljettaneet.
Siinä mielessähän kyyhky on hyvä, jos tarvitsisi kuskata jotain huomaamattomasti. Moni ei kiinnitä huomiota, jos kyyhky lentelee taivaalla monen sadan metrin korkeudessa, vaikka sillä olisikin joku viesti jalassa."
