Hieman hermostuneen oloinen nainen askeltaa mikrofoni kädessään Ted-konferenssin lavalla valmistautuen pitämään puhetta. Yllään puhujalla on liivi, jonka hän on kasvattanut kylpyammeessaan.
Vuosittaista teknologiaan, viihteeseen ja muotoiluun keskittyvää konferenssia ja sen ideoita voi seurata nykyisin vaikka kotisohvalla. Netin kautta voi samalla tutustua myös puhujan ekologiseen vaatteeseen.
Lontoolaisen Suzanne Leen projekti Biocouture pyrkii tuottamaan vaatteita ilman keinotekoisia kemikaaleja. Kylpyammeessa sopivassa lämpötilassa teen, hiivan ja sokerin seos muodostaa selluloosakerroksen, josta pystyy muovaamaan vaatteita. Vaate on täysin kompostoituva – ehkä vähän liiankin.
– Projekti on vielä kesken. Tämä takki hajoaa silmienne edessä. Se imee hikeni ja alkaa hajota, naurahtaa Suzanne Lee videolla.
Kylpyammeessa kasvatettu vaate on toimiva, kunnes alkaa sataa. Lee ei ole vielä onnistunut tekemään vaatteesta vedenkestävää. Hänen mukaansa sateen yllättäessä vaate alkaa imeä suuria määriä vettä itseensä ja lopulta hajota palasiksi.
Bakteerivaate vaikea toteuttaa käytännössä
Lappeenrannan teknillisen yliopiston kemian laitokselle bakteerien ruokkimisesta syntynyt nanokuitu ei ole uusi ilmiö. Sen soveltuvuudesta vaatteisiin ei kuitenkaan ole varmuutta.
– Idea on periaatteessa hyvä, mutta käytännössä se ei toimi, toteaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Kaj Backfolk.
Hänen mukaansa toimivaan tekstiiliin tarvitaan jokin kemikaali, joka vahvistaisi kuitujen sidoksia.
Kierrätyskuiduista kestävää muotia
Nurmi-vaatemerkin perustaja Anniina Nurmi pyrkii vaatteissaan ajattomuuteen, ekologisuuteen ja eettisyyteen. Ekologisuuteen pyritään monella tapaa. Yksi tavoista on ekologiset materiaalit.
– Käytämme vaatteissamme turkkilaista luomupuuvillatrikoota, hamppua Euroopasta, kierrätettyjä kankaita esimerkiksi tekstiiliteollisuuden leikkuujätteestä sekä tehtaiden ylijäämäkankaita, Nurmi kuvailee.
Työntekijöillä on turvalliset työolosuhteet ja kohtuulliset työajat.
Anniina Nurmi
Ekologisuus ja eettisyys vaikuttavat kuitenkin hintaan.
– En voi sanoa, että se halpaa olisi. Materiaalit ovat kalliimpia ja työkustannukset ovat korkeammat, Nurmi kertoo.
Nurmen kaikki vaatteet ommellaan lähituotantona Suomessa ja Virossa. Hänelle on tärkeää, että kaikki tuotannossa mukana olevat ovat hyvin kohdeltuja.
– Työntekijät, olivat he sitten pellolla viljelijöitä tai tehtaassa ompelijoita, saavat reilun korvauksen työstään. Heillä on turvalliset ja asianmukaiset työolosuhteet ja kohtuulliset työajat, Nurmi toteaa.
Taistelu kertakäyttökulttuuria vastaan
Muutaman euron t-paidan tuottamisen ei pitäisi olla edes mahdollista.
Anniina Nurmi
Nurmen vaatteet ovat tyyliltään ajattomia, jotta samaa tuotetta voisi käyttää vuodesta toiseen.
– Muutaman euron t-paidan tuottaminen ei pitäisi olla edes mahdollista. On menty siihen, että vaatteita myydään liian halvalla, eikä oteta huomioon todellisia kustannuksia, jotka ympäristölle ja työntekijälle syntyvät, Anniina Nurmi toteaa.
Nurmen mukaan tekstiiliteollisuuden suurimmat ongelmat ovat liian suuret tuotantomäärät ja vaatteiden kohtelu kertakäyttötavarana. Nurmi kannustaakin kuluttajaa ostamaan laadukkaampia vaatteita ja vaalimaan niitä pitkään.
Jutun kirjoittaja on toimittajaharjoittelijana Yle Etelä-Karjalan toimituksessa.
