LAUANTAIVIERAS. Nyrkkeilijä Amin Asikaisen, 39, sisällä on raivonnut melkoinen tunnemyrsky sen jälkeen, kun hän lopetti ammattilaisuransa vuonna 2011.
Aluksi hänen elämässään oli suuri tyhjyys. Kun miehellä oli lopulta monta rautaa tulessa, hän sai tyydytettyä tekemisen puutettaan.
Eihän minua ole kutsuttu Urheilugaalaankaan kertaakaan, mutta kaikenmaailman Ö-luokan urheilijoita siellä pyörii.
Amin Asikainen
- Mutta minullakin oli tyhjiä aukkoja, eikä liitosta tullut mitään tukipuheluja. Olisin kaivannut tukisoittoja, mutta niitä ei ole tullut nytkään. Eihän minua ole kutsuttu Urheilugaalaankaan kertaakaan, mutta kaikenmaailman Ö-luokan urheilijoita siellä pyörii. Minua ei ole sinne pyydetty, eikä yhteiskunnallisesti ole tullut paljon kiitosta.
Asikainen sanoo, että hänen lähes ainut tukijansa perheen lisäksi on ollut valmentaja ja ammattinyrkkeilyä Suomessa pyörittävä Pekka Mäki, jonka kanssa hän on laittanut omaa hallia pystyyn. Mäen kautta Asikainen on myös saanut vähän töitä.
- Muuta jengiä ei ole ollut liikaa.
Lisää tekemistä kasaantui viime kesänä, kun hän avasi oman sporttibaarin Kirkkonummella.
Vaikka tekemistä on tullut lisää, herkkyys ei ole kadonnut miehestä. Asikainen kertoo kostuttaneensa silmänsä, kun hän katsoi hänestä tehdyn dokumentin.
- Tippa tuli linssiin, sillä olen aika herkkä ihminen. Ei paljon vaadita, että tunteet nousevat pintaan, ja vanhaa dokumenttia katsoessani ne nousivat.
