Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

Suomen vanhimmassa maatalousoppilaitoksessa tiedetään jo minkä alan robotit seuraavaksi valtaavat

Suomen ensimmäinen maatalousoppilaitos perustettiin Tammelan Mustialaan vuonna 1840. Siitä lähtien koulu on tuottanut sadoittain maatalousalan ammattilaisia. Nyt Hämeen ammattikorkeakoulun yksikkönä Mustialassa opiskelee neljäsataa opiskelijaa. Robotiikka on Suomessakin maatalouden arkea.

Punainen robotti lehmien edessä
Navetassa tällaiset ruokkintarobotit ovat jo pyörineet jonkin aikaa, seuraavaksi ne tulevat pellolle. Kuva: Ville Välimäki / Yle
  • Antti Ruonaniemi

Arvo Leskelä nojaa Mustialan museossa traktoriin, jolla on ikää yli sata vuotta.

– Ei me sentään näillä enää ajettu, kertoo tasan viisikymmentä vuotta sitten Mustialasta agrologiksi päässyt Arvo Leskelä.

Leskelä on kuitenkin nähnyt maatalouden huiman kehityksen.

Mies nojailee navetassa
Auvo Leskelä valmistui Mustialasta agrologiksi tasan viisikymmentä vuotta sitten. Kuva: Ville Välimäki / Yle

– Ei sitä viisikymmentä vuotta sitten voinut kuvitella, että robotit hoitavat suurimman osan töistä navetassa, naurahtaa Leskelä, viitaten Mustialan uuteen opetusnavettaan.

– Tosin maailmaa kiertäessä alkoi jo pari vuosikymmentä sitten syntyä käsitys, että robotteihin ollaan siirtymässä, kertoo Auvo Leskelä.

Kädet ja hevonen ovat vaihtuneet koneisiin ja robotteihin

Koulutuspäällikkö Jukka Korhonen esitteleekin mielellään uutta navettaa, jossa yksi robotti jakaa rehut, toinen hoitaa lypsämisen ja kolmas siivoaa. Maailmalla puhutaan nyt seuraavasta teknologisesta askeleesta.

Robotit tulevat kohta pelloille.

Mustiala on valmis, kuten on ollut 175 vuotta, sanoo Jukka Korhonen.

– Meillä opetetaan jo nyt esimerkiksi paikkatietoja ja täsmäviljlelyä, kertoo Korhonen.

Koulutuksesta tutkimukseen

Koulutuspäällikkö Jukka Korhonen kertoo, että Mustiala on ottamassa uusia haasteita. Tutkimustoiminta on jo aloitettu ja kansainvälistyminen odottaa ovella.

Yksi tutkimustoiminnan esimerkkejä on valkuaisosaamiskeskus, jota vetää lehtori Katariina Manni.

– Yritämme saada tutkimuksen avulla karjatilat vakuuttuneiksi siitä, että tuontisoijan voi vaihtaa suomalaiseen herneeseen tai härkäpapuun. Tällä hetkellä vain viisitoistta prosenttia karjan täydennysvalkuaisesta on kotimaista. Loput tuodaan osin niinkin kaukaa kuin Brasiiasta.  Uskomme, että iso osa tuontisoijasta voidaan korvata kotimaisilla valkuaiskasveilla, sanoo lehtori Katariina Manni.

Nainen polvistuneena pellolla
Lehtori Katariina Manni uskoo, että brasilialaisen tuontisoijan voi vaihtaa suomalaiseen herneeseen tai härkäpapuun. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Maatalous elää tulevaisuudessakin

Maatalouden tilaa on huokailtu Suomessa vuosikausia. Alan asiantuntija, vuoden 1965 agrologi, Auvo Leskelä on vakuuttunut suomalaisen maanviljelyn ja samoin maatalouskoulutuksen vankasta tulevaisuudesta.

– Ihmisten täytyy syödä ja ihmiset haluavat tulevaisuudessakin hyvää ruokaa, ennustaa Auvo Leskelä.