Kemiösaaren Mjösundissa valmistetaan tiiliä muun muassa vanhoista wc-kalusteista. Jopa 40 prosenttia tiilien raaka-aineista koostuu jätemateriaaleista, jotka tulevat paitsi eri teollisuudenaloilta, myös tehtaan omasta toiminnasta.
– Kaikki oman tuotannon hylky käytetään uuden tiilimassan raaka-aineeksi – oli se sitten poltettua, kuivattua tai märkää tiiltä. Tiilitehtaamme ei tuota lainkaan poisvietävää jätettä, kertoo Keramia Oy:n toimitusjohtaja Heikki Ryöppy.
Muilta teollisuudenaloilta jätteenä tulevat raaka-aineet ovat moninaisia. Murskatun saniteettikeramiikan lisäksi tiilien valmistukseen käytetään esimerkiksi paperiteollisuudesta tulevia jätekaoliineja ja metalliteollisuuden jätettä.
Jätemateriaalien käyttäminen tuotteiden raaka-aineena on paitsi taloudellista, myös ympäristöystävällistä.
– Tärkeintä on, että osallistumme jäteongelman ratkaisuun ja säästämme luonnonvaroja, Ryöppy sanoo.
Lisäksi kierrätysraaka-aineilla on myönteistä vaikutusta tuotteiden laatuun.
– Esimerkiksi tiili- ja posliinimurskeet torjuvat tiilen kuivatuksessa syntyviä halkeamisongelmia. Se on tietyssä määrin parempaa kuin harjuhiekka.
Jäte voi olla liiketoimintamahdollisuus
Kuten Kemiön tiilitehtaan tapauksessa, jätemateriaalien hyödyntäminen tuottaa monille muillekin yrityksille sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä.
Kierrätystalouden tutkija Nina Aarras Turun yliopistolta selvitti väitöstutkimuksessaan Suomessa toimivia yrityksiä, jotka hyödyntävät jätemateriaaleja raaka-aineena. Hänen mukaansa jäte voi olla hyvä liiketoimintamahdollisuus, mutta on muistettava muutama seikka.
Jätteen määritelmän selkeyttäminen olisi tärkeää.
Nina Aarras
Tärkeää on muun muassa jätemateriaalin laatu ja jätteen prosessoinnin tarve. Lisäksi sijainti merkitsee.
– Jäte ei saa olla liian kaukana, koska materiaalin kuljettaminen aiheuttaa kustannuksia ja samalla syntyy päästöjä. Paras vaihtoehto on, että jäte hyödynnettäisiin mahdollisimman lähellä syntypaikkaa, Aarras sanoo.
Lainsäädäntöön tarvitaan muutoksia
Tulevaisuudessa pyritään siihen, että yhä suurempi osa jätteestä kierrätettäisiin raaka-aineeksi. Turun seudulla ollaan oikealla tiellä, sillä kolmasosa jätteestä saa uuden elämän.
Turun Topinojan kaatopaikalle tulevista kipsilevyistä tehdään uusia kipsilevyjä, kattohuovasta asfalttia.
Kyllä siinä jossain tulee rajat vastaan, mutta ainakaan vielä niitä ei ole nähty.
Heikki Ryöppy
Tutkija Nina Aarraksen mukaan olisi tärkeää tarjota yrityksille edellytyksiä jätteiden käytön tehostamiseen. Muun muassa lainsäädännöllä on vaikutusta asiaan.
– Lainsäädännön kehittymättömyydestä johtuvat haasteet pitäisi pystyä ylittämään. Osa liittyy jo jätteen määritelmään. Ajatellaan, että jokin aine on jätettä, vaikkei se ehkä sitä varsinaisesti olekaan. Jätteen määritelmän selkeyttäminen olisi tärkeää, Aarras sanoo.
Kemiöläisen Keramian toimitusjohtaja Heikki Ryöppy uskoo, että jätemateriaalien hyödyntämistä tiilien valmistuksessa olisi vieläkin mahdollista lisätä. Tulevaisuudessa raaka-aineita voitaisiin saada esimerkiksi eristeteollisuudesta.
– Kyllä siinä jossain tulee rajat vastaan, mutta ainakaan vielä niitä ei ole nähty, Ryöppy sanoo.
