Vuoden alussa joukkoliikenteen lippujen hinnat Helsingin seudulla nousivat keskimäärin noin 5 prosenttia. Esimerkiksi kuntien sisäisen kuukausilipun hinta nousi aikuisilla 49,50 eurosta 52,40 euroon. Seutukausiliput kallistuivat suhteessa vähemmän, kun taas kertalippujen hinnat pomppasivat keskimäärin yli 8 prosenttia.
Vielä korkeampia korotuksia on luvassa. Vuonna 2017 lippujen hinnat tulisivat Helsingin Seudun Liikenne HSL:n alustavan taloussuunnitelman mukaan nousemaan keskimäärin peräti 11 prosenttia. Nykymuotoisiin lippuihin euromääräinen hintavertailu on kuitenkin vaikeaa, sillä samalla nykyinen vyöhykejärjestelmä uudistuu.
Samaan aikaan lippujen hintakehitystä yleensä seuraavat liikennöintikustannukset ovat kuitenkin harvinaisen matalalla. Öljyn hinnan lasku painoi viime vuoden kustannukset ennennäkemättömän alas.
HSL perustelee korotuksia pääasiassa kahdella isolla hankkeella. Viime vuonna liikennöinnin aloittanut kehärata ja tämän vuoden elokuussa aloittava länsimetro tulevat kalliiksi HSL:lle, joka maksaa puolet alueelle tehtävien joukkoliikenneinvestointien kustannuksista. Rahat paisuviin infrakuluihin kerätään lipputuloilla, sillä kuntien hätiin tuleminen rikkoisi linjausta, jonka mukaan niiden osuus HSL:n menoista voi olla korkeintaan 50 prosenttia.
– Kevään aikana infrakustannusten jakamisesta käydään neuvotteluja ja katsotaan, tarvitseeko niitä täysimääräisesti vyöryttää hintoihin, HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila sanoo.
Lopullinen päätös hintojen korottamisesta nuijitaan läpi vasta syksyllä. Anttila arvioi, että 11 prosentin korotustarpeesta huolimatta hintojen nousua pyritään tavalla tai toisella hillitsemään. Yhtenä epämiellyttävänä vaihtoehtona on vuorojen karsiminen.
– Meillä on muutamia säätöruuveja, joista hintojen korotus on yksi. Joissain tapauksissa päättäjät ovat katsoneet parhaaksi vähentää vuoroja, mutta toistaiseksi emme ole olleet pakotettuja siihen.
Korotukset syövät matkustajamääriä
Kysymys siitä, kenen tulisi lopulta poimia lasku raidehankkeista, ei ole yksinkertainen, muistuttaa liikennetekniikan professori Tapio Luttinen Aalto-yliopistosta.
– Eräässä mielessä voidaan ajatella, että on ihan reilua että kustannuksista maksavat ne, jotka sen hyödyn saavat, mutta toisaalta täytyy ottaa huomioon että joukkoliikenteessä on paljon koko yhteiskunnalle koituvia hyötyjä, Luttinen sanoo.
Hyötyjä kertyy, kun liikenteen ruuhkat ja päästöt vähenevät, ja maankäytölle avautuu uusia mahdollisuuksia.
– Taksankorotuksilla ei kannata merkittävästi syödä näistä investoinneista saatavia yhteiskunnallisia hyötyjä, Luttinen sanoo.
Näin kävisi esimerkiksi silloin, jos korkeat hinnat vuonna 2017 sysäisivät työmatkalaisia länsimetrosta takaisin Länsiväylälle. Tutkimusten mukaan lippujen hintojen nouseminen kymmenellä prosentilla vähentää matkustajaliikennettä noin kolmen prosentin verran. HSL:n arvion mukaan tosin Helsingin seudun kasvu ja sen myötä matkustajamäärän lisääntyminen tulee osin kumoamaan hinnannousun vaikutuksen.
Vuoden 2017 jälkeen hinnannostopaineet helpottavat HSL:n mukaan muutamaksi vuodeksi, mutta samanlaiset korotuspäätökset ovat todennäköisesti edessä jälleen 2020-luvun alussa. Silloin valmistuu länsimetron seuraava jatke Kivenlahteen. Samoihin aikoihin liikennöintinsä todennäköisesti aloittaa myös pitkään suunniteltu pikaraitiotie Raide-Jokeri.
_* Oikaisu klo 12:25, korjattu uutisgrafiikkaa lippujen hinnoista. Aiemmassa versiossa grafiikassa näkyi HSL:n alustavan talousarvion 6,9 prosentin korotus vuodelle 2016. Korotus oli 4,9 prosenttia. _
