Tornio-Muoniojokiseura arvostelee kovin sanoin maa- ja metsätalousministeriön esitystä lohen merikalastuksen aikaistamisesta. Seura jätti lausuntonsa esityksestä ministeriölle kuluvalla viikolla.
Asetusesityksen mukaan kaupalliset kalastajat saisivat aloittaa tänä vuonna lohen rysäpyynnin Pohjanlahden rannikolla jo huhtikuun alussa. Pyynti aikaistuisi viime vuosista kahdesta kolmeen kuukautta.
Tornio-Muoniojokiseuran mielestä pyynnin aikaistaminen verottaisi pohjoisen jokiin nousevien luonnonlohien määrää radikaalisti. Ensimmäisenä kohti pohjoisen kotijokia lähtevät pyynnin alkukaudesta nousemaan isot naaraslohet. Pohjoisessa pelätään, että ammattikalastajat jatkossa pyytäisivät ne jo Etelä-Pohjanlahden rannikolla kappalemääräisen kiintiönsä turvin.
– Tällä romutetaan paljon. Nyt kun lohikannat pohjoisen joilla on saatu nousuun, lähdetään leikkaamaan juuri sitä luonnonlohta, joka nousee ennemmin kuin viljelty lohi, sanoo Tornio-Muoniojokiseuran puheenjohtaja Kalervo Aska.
Viime vuosina pyyntirajoitus on ollut voimassa leveyspiiristä riippuen huhtikuun 1. päivästä aina heinäkuun alkuun saakka. Nyt rannikkokalastusta ollaan vapauttamassa kaikilla vyöhykkeillä aina Selkämereltä Perämerelle saakka. Kalastus sallittaisiin yhdellä rysällä.
Esitys ristiriidassa lohistrategian kanssa
Kaupallisille kalastajille jaetaan kappalekohtaisia kiintiöitä Suomen kansallisesta kiintiöstä, jonka EU:n kalastusneuvosto päättää. Kevään kalastuksen aikana saa ottaa saaliiksi 25 prosenttia kalastajakohtaisesta kiintiöstä. Joillakin alueilla, kuten Kemin terminaalissa, saaliiksi saa ottaa puolet kiintiöstä.
– Vaikutus kalastukseen on suurempi, mitä asetusesityksessä on annettu ymmärtää, sanoo Tornio-Muoniojokiseuran puheenjohtaja Kalervo Aska.
– Tarkoituksena tällä aikaistamisella on saada ammattikalastajille enemmän saaliiksi juuri isoa lohta. Siten he saavat enemmän kiloja myytäväksi, kun kiintiö on kuitenkin kappaleissa, eikä painossa, Aska tähdentää.
Askan mielestä nyt tehdyssä asetusesityksessä on selkeä ristiriita.
– Ministeriö sanoo varjelevansa alkukauden isoja marjaslohia, mutta kuitenkin käytännössä siirtää pyyntiä juuri alkukauteen. Tutkimustenkin mukaan tuolloin ensimmäisenä uivat juuri isot marjasnaaraslohet.
Kalervo Askan saamien tietojen mukaan asetus on tarkoitus saattaa voimaan valtioneuvoston päätöksellä, eikä käsittely olisi menossa eduskuntaan. Luonnonlohen puolustajille tämä on huono asia, sillä eduskunnasta on herunut viime vuosina hyvin tukea pyrkimykselle vahvistaa luonnonlohikantoja.
