Risto Nordell on palkittu vanhan musiikin tuntija ja suositun musiikkiohjelman, Riston Valinnan isäntä. Hän on myös harras ortodoksi, jolle pääsiäinen on Juhlien Juhla, merkittävämpi kuin joulu.
Nordell valitsi viisi kirkkomusiikin helmeä, yhden kullekin pitkän pääsiäisviikonlopun päivälle, kiirastorstaista pääsiäismaanantaihin.
Ei tarvitse olla uskonnollinen nauttiakseen pääsiäismusiikista. Henkeäsalpaavan kauniit sävelet johdattelevat piintyneimmänkin ateistin kauas pois arkihuolista.
Kiirastorstaina kärsitään
Pääsiäisen musiikki koostuu kahdesta aiheesta: toisaalta ylösnousemusriemua kuvaavasta musiikista ja toisaalta Jeesuksen kärsimystietä seuraavasta hiljaisen- tai piinaviikon surumielisestä musiikista.
Hiljaisenviikon yhtä etappia, kiirastorstaita vietetään Jeesuksen viimeisen aterian muistoksi.
– Kiirastorstain tärkein sävellys on ehdottomasti kautta maailman, missä vain klassista musiikkia soitetaan, Johan Sebastian Bachin Matteuspassio vuodelta 1729.
Nordellin mukaan Bach on antanut passiossaan kärsimyshistorialle nerokkaasti sellaisen musiikillisen asun, joka koskettaa, olipa kuulija sitten ateisti tai kristitty.
– Bach maalaa kaikki tapahtumat, Pilatuksen oikeudenkäynnin, ristin kantamisen, Golgatalle tulon, viimeiset sanat, esiripun repeämisen... kaikki on kuin oopperasta. Jos Bach olisi elänyt Italiassa, hän olisi säveltänyt oopperan, Nordell innostuu.
Bachin Matteuspassio vetää kiirastorstaisin meillä ja muualla kirkot ääriään myöten täyteen kuulijoita. Yle on radioinut vuosikymmenten ajan helsinkiläisen Johanneksen kirkon Matteuspassion Suomen Laulu -kuoron esittämänä.
Kuuntele tästä Bachin Matteuspassion kuuluisa alttoaaria Erbarme dich, mein Gott (Herra armahda) ranskalaisen kontra-alton Delphine Galoun laulamana.
Pitkäperjantaina synkistellään
Pitkäperjantaita vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen muistoksi.
Ennenvanhaan päivään kuului kunnon synkistely. Nordell kertoo suomalaisesta kansanperinteestä, jossa pitkänäperjantaina oli tapana pieksää lapset maalla, jotta muistavat Kristuksen kärsimyksen.
Onneksi kamala perinne on kuollut. Nykylapset voi istuttaa lempeästi kuuntelemaan Giovanni Battista Pergolesin Stabat materia.
Stabatmatereita ovat tehneet muutkin, mutta Pergolesin sävellys on tunnetuin.
– Stabat Mater on katolinen hymni 1200-luvulta. Se käsittelee Marian kärsimystä poikansa ristin äärellä. Tekstin alussa lauletaan "stabat mater dolorosa", seisoi äiti tuskissaan. Nämä alkusanat laittavat heti koordinaatit sille, missä tunnelmissa liikutaan, Nordell sanoo.
Kuuntele tästä Pergolesin Stabat mater kokonaisuudessaan. Esittäjänä Les Talens Lyriques. Duetto Stabat mater dolorosa sopraanolle ja altolle alkaa minuutin kuluttua esityksen alusta.
Lankalauantaina odotellaan ihmettä
Pääsiäispyhiin kuuluva lauantai on Nordellin mukaan odotuksen aikaa. Jeesus on haudassa, eikä ylösnousemus ole vielä tapahtunut. Luomakunta valmistautuu suureen ihmeeseen ja pääsiäisjuhlaan.
Lauantain musiikiksi Nordell on valinnut Georg Friedrich Händelin Messiasoratorion, barokkiteoksen 1700-luvulta. Se on sävelletty solisteille, kuorolle ja orkesterille.
– Messiasoratorion alkuosa kertoo Vanhan testamentin ennustusten mukaan Kristuksen syntymästä. Sitten ollaankin jo ylösnousemuksessa ja pääsiäisaamussa, ja kuoro laulaa hallelujaa.
Toksen toisen osan päättävän Hallelujah —kuoro-osuuden on sanottu kuuluvan taidemusiikin historian tunnetuimpiin sävelmiin.
Teosta esitetään nykyään usein adventtina, vaikka Händel sävelsi sen alunperin pääsiäismusiikiksi.
Kuuntele tästä Händelin Messiasoratorion Hallelujah -kuoro-osuus. Esittäjänä The English Concert & Choir.
TPääsiäissunnuntaina riemuitaan...
Risto Nordellin oman pääsiäisen huippukohta koittaa, kun lauantai-ilta vaihtuu pääsiäisyöksi. Silloin alkaa ortodoksien suuri juhlajumalanpalvelus.
– Juhlaliturgiassa kaikuu kaikkien ortodoksien rakastama pääsiäistropari Kristus nousi kuolleista. Se ilmentää iloa, jonka ylösnousemus meille ihmisille suo, Nordell sanoo.
Troparit ovat lyhyitä veisuja, jotka kertovat esimerkiksi juhlan luonteesta tai muistelevat pyhien isien elämää.
Ortodoksien pääsiäistropari löytyy nykyään myös luterilaisesta virsikirjasta.
Pääsiäisyöhön päättyy ortodoksien 40 vuorokautinen paastonaika. Alkaa juhla, josta ei puutu lammaspaistia, punaviiniä, ei kulitsaa eikä pashaa, Nordell sanoo kaipaus katseessaan.
Kuuntele tästä ortodoksien pääsiäistropari Valamon kansanopiston kuoron esittämänä.
... ja riemu jatkuu toisena pääsiäispäivänä
Pääsiäismaanantaina muistetaan Raamatun kertomusta ylösnousseen Jeesuksen ilmestymisestä muun muassa opetuslapsille.
Päivään sopii Johan Sebastian Bachin h-molli-messu, säveltäjän uran loppupuolen kolossaalinen, lähes kaksituntinen teos.
– H-molli-messun Credo —osassa on hieno kohta, jossa puhutaan Kristuksen hautaamisesta. Musiikki etenee siinä laskeutuvin sävelkuluin ja päättyy haudan synkkyyteen. Sitten tunnelma vaihtuu salamannopeasti: trumpetit raikaavat, patarummut paukkuvat ja lauletaan "nousi ylös kolmantena päivänä".
Tämä messun jakso pistää Nordellin mukaan pakettiin koko kärsimys-ja ylösnousemusmusiikin.
Kuuntele tästä Bachin h-molli-messu kokonaisuudessaan.
Esitys on BBC:n Proms-festivaalilta vuodelta 2012. Nordellin mainitsema tunnelmanvaihdos löytyy noin kohdasta 1:08:30.
Musiikki on tunteen, ei aivojen asia
Klassista musiikkia pääsiäisenä, huokaa joku, en kumminkaan ymmärrä sitä.
Ei tarvitsekaan ymmärtää, Nordell sanoo, ja kertoo itsekin nykyään antavansa piut paut sointuanalyyseille. Musiikki on tunteen asia.
– Kun ihminen menee elokuviin tai lukee kirjan, hän joko pitää siitä tai ei. Musiikin kanssa on sama juttu. Musiikin pitää antaa tulla, se pitää ottaa vastaan, ei aivoilla vaan sydämellä.
Musiikki kuljettaa inhimillisyyden siitepölyä...
Risto Nordell
Entä sitten, onko pakko kuunnella herpautumatta kaksituntinenkin messu, vai saako puuhailla samalla, lämmittää vaikka lampaanviulua, kattaa pöytää?
– En kuuntelisi itse pääsiäismusiikkia taustamusiikkina. Siitä saa niin paljon enemmän, kun rauhallisesti istuu lempinojatuoliinsa ja antaa musiikin tulla ja soida, musiikkimies vastaa.
Mitä siitä saa?
Nordell sulkee silmänsä, keskittyy.
– Musiikki antaa saman, minkä taide ylimalkaan meille antaa. Se kuljettaa inhimillisyyden siitepölyä, joka pitää meidät kiinni kulttuurisessa jatkumossa. Kun ihminen on siihen ankkuroitunut, hän voi hyvin.
