Jakob Fremgen kurvasi Trabanttinsa satamaan. Hän oli tullut työhaastatteluun purjealus Morgensterille. Hollannissa oli talvi, ja tuulilasin takaa katsottuna vanha kaksimastoinen purjealus näytti olevan umpijäässä. Oli vuosi 2013.
– Ensimmäisenä huomioni kiinnittyi köysiin. Niitä oli valtava määrä joka paikassa alusta, sanoo Jakob Fremgen.
Suuria purjealuksia on maailmassa muutamia kymmeniä. Vuonna 1919 rakennettu Morgenster lasketaan yhdeksi niistä. Muutamassa vuodessa Fremgenistä tulisi sen kapteeni ja samalla laivan pitkän perinnön uusi suojelija.
Viimeisen 98 vuoden aikana Morgenster on ehtinyt toimia niin kalastusaluksena kuin piraattiradiona.
– Unelmani on, että saisimme pidettyä Morgensterin vesillä. Se vaatii sitä, että meidän on myytävä tarpeeksi päivämatkoja ja tilaisuuksia, jotta saamme kerättyä rahaa laivan ylläpitoon ja palkkoihin, sanoo Fremgen.
Talvipäivänä, jona Fremgen näki aluksen ensikerran, oli häntä vastassa laivan omistaja Harry Muter. Tämä ohjasi hänet kannen alle jyrkästi viettäviä portaita pitkin. Työhaastattelu oli lyhyt, mutta persoonallinen.
– Hain töihin purseriksi ja sainkin työpaikan. Harryllä on tapana kysyä, että osaako hakija soittaa kitaraa tai muuta soitinta. Hän pitää niin paljon musiikista, kertoo Fremgen.
Yksi nuorimmista kapteeneista
Tänä vuonna Hollannin lipun alla seilaava Morgenster osallistuu The Tall Ships Racesiin Itämerellä. Laivan pystyi näkemään viime viikolla Kotkassa, kun suuret purjealukset saapuivat sinne Ruotsin Halmstadista. Suomessa purjealukset pysähtyvät vielä Turussa.
Ystävällismielisessä kisassa Morgensterin kapteenina toimii Jakob Fremgen. 27-vuotiaana hän yksi nuorimmista kapteeneista Tall Shipsin suurimmassa eli A-luokassa purjehtivilla aluksilla.
Nyt hän myös omistaa kolmasosan Morgensterista. Ilman Fremgeniä, Morgensterin taru voisi loppua, koska laivan alkuperäiset omistajat ovat jo iäkkäitä.
– Minä jatkan Harryn ja hänen vaimonsa Marianen työtä. Sen vuoksi minulla on osuus Morngesterista, sanoo Jakob Fremgen.
Fremgen haluaa purjehtia työkseen. Sen vuoksi hän jätti metsäalan opinnot Saksassa ja muutti Hollantiin.
– Purjelaivalla matka on kaikista tärkein asia. Matkan päätteeksi saavumme jonnekin, kuten Kotkaan, sanoo Fremgen.
Kunnostyö kesti 25 vuotta
Vuonna 1983 purjelaiva Morgenster oli huonossa kunnossa eikä sillä voinut enää purjehtia. Se makasi kuivalla maalla Spaarndamissa Pohjois-Hollannissa. Sinne alus oli viety sen jälkeen, kun poliisi oli lopettanut Morgensterin toiminnan piraattiradiona.
Sieltä Jakob Fremgenin ystävät ja yhtiökumppanit Harry ja Mariane Muter löysivät purjelaivan.
Vaikka laiva oli huonossa kunnossa, saisi siitä kovalla työllä mainion aluksen purjehduskoulutusta ja tilauspurjehduksia varten. Kokonaispituudelta 48 metrinen Morgenster oli iso, mutta sillä pääsisi kovaa.
– Meillä oli pitkään pienempi purjealus nimeltä Jantje. Purjehdimme sillä tilauspurjehduksia kesäisin. Talvet kunnostimme Morgensteria aina sen mukaan, miten rahaa oli kesästä jäänyt, sanoo Morgensterin osaomistaja Harry Muter.
Kunnostustyöt kestivät 25 vuotta. Laiva otettiin virallisesti uuteen käyttöön vasta vuonna 2009.
Morgenster polttoleikattiin kahtia
Morgenster on vanha laiva. Se valmistui 1919 Hollannin Scheveningenissä kalastusalukseksi. Aluksi laivan nimi oli Vrouwe Maria, ja se seilasi ainostaan tuulen voimalla. Nykyinen kokoontumistila laivan keskiosassa oli täynnä puisia tynnyreitä, joissa säilytettiin merestä nostettua silliä.
Sitten raudasta rakennettu laiva päätettiin halkaista kahtia. Se nostettiin kuivatelakalle, jossa alus polttoleikattiin keskeltä. Laivan omistaja halusi asentaa alukseen moottorin, koska se helpotti kalastusta. Samalla laivaa jatkettiin seitsemän metriä.
– Se oli 1920-lukua. Tuona aikana aluksen kahtia leikkaaminen, moottorin asentaminen ja laivan pituuden jatkaminen olivat tavanomaisia toimenpiteitä, kertoo Jakob Fremgen.
Uuden nimen laiva sai 1950-luvulla. Morgenster on hollantia, ja se tarkoittaa aamutähteä. Nimenvaihdoksesta huolimatta laivan taru kalastusaluksena oli pian ohi.
Piraattiradio Delmare
Tuuli Itämerellä on heikko. Jakob Fremgen katselee Morgensterin lepattavia purjeita. Niin hän tekee usein. Hän etsii jatkuvasti keinoja, miten löytää paras vauhti kulloiseenkin tuuleen.
Aluksen miehistö kutsuu kapteeniaan ja-ja-Jakobiksi, minkä voisi kääntää jepulis-Jakobiksi. Nimitys johtuu siitä, että Fremgenillä on tapana vastata kysymyksiin huikkaamalla lyhyesti, että kyllä asiat luonnistuvat.
Lempinimestä huolimatta miehistö pitää häntä erinomaisena purjehtijana. Ilman taitojaan hän ei olisi päässyt Morgensterin kapteeniksi nuorella iällä. Tavallisesti paljon vitsaileva Fremgen rauhoittuu hetkeksi, kun hän kertoo Morgensterin ajasta piraattiradiona.
1970-luvulla laiva ei saanut enää kalastuslupaa. Se sai kuitenkin uuden elämän piraattiradiona eli radioasemana, jolla ei ole toimilupaa. Sellaisen pyörittäminen oli tiukasti kiellettyä Hollannissa kuten monissa muissakin maissa.
Mies nimeltä Gerard Van Dam ei kielloista välittänyt. Hän perusti Morgensterille piraattiradion, jota kutsuttiin Radio Delmareksi.
– Sitten tapahtui niin, että Morgenster oli lähdössä satamasta. Satamamestari kuitenkin tiesi, millaisesta toiminnasta on kyse. Hän ei suostunut nostamaan nostosiltaa, joka oli laivan tiellä. Poliisi ennätti paikalle, ja lopetti piraattiradion.
Samalla Morgensterista tehtiin purjehduskelvoton. Se takavarikoitiin ja nostettiin ylös merestä maalle ruostumaan.
Alkuperäisestä vain vähän jäljellä
Tänä päivänä Morgenster on upeassa kunnossa. Sen jokaisesta yksityiskohdasta näkee, että laivasta on pidetty hyvää huolta. Vuosien varrella melkein kaikki osat on vaihdettu. Enää vuonna 1919 rakennetusta aluksesta on vähän jäljellä. Vain muutamassa kohdassa runkoa on teräksen palasia, jotka ovat alkuperäisiä.
Pelkästään jo kunnotustöiden vuoksi suurta purjelaivaa on kallista ylläpitää. Alus vaatii vähintään viisi miehistön jäsentä, että sillä voi purjehtia. Rahaa kuluu palkkoihin, lupamaksuihin, ruokaan ja polttoaineeseen. Laivan vuosibudjetti on noin 250 000 euroa. Se on verrattain vähän, sillä kaikista suurimmilla purjelaivoilla vuosittaiset ylläpitokustannukset nousevat miljooniin.
Suurimmat purjealukset ovat usein valtion, armeijan tai yliopiston omistuksessa. Sitten on purjealuksia, kuten Morgenster, jotka ovat yksityisiä. Niiden pitää kerätä itse raha laivan ylläpitämiseksi.
Koska rahaa on rajallisesti, pitää miehistön osata tehdä kaikki itse alkaen sähkötöistä ja moottorin korjauksesta. Kun Muterit ostivat Morgensterin 34 vuotta sitten, opettelivat he kaikki kunnostyöt ja tekivät mahdollisimman paljon itse. Siksi ei ole ihme, että korjaaminen vei aikaa vuositolkulla. Nyt uuden kapteenin on opittava ottamaan ohjat aluksesta.
– Laivalla on oltava aina valppaana. On huolehdittava siitä, ettemme aja karille tai kivikkoon. Tarkkailen jatkuvasti purjeita ja radioliikennettä. Tehtävää on paljon, sanoo Jakob Fremgen.
