Suurena pyramidina ja Kheopsin tai Khufun pyramidina tunnetusta Gizan pyramidista on löytynyt kammio, josta ei aiemmin tiedetty mitään. Edellinen kammiolöytö tehtiin 1800-luvulla.
Kansainvälinen tutkijaryhmä paikallisti kammion niin sanotun suuren gallerian yläpuolelta. Kammion jäljille päästiin hiukkasfysiikan keinoilla, tarkkailemalla kosmisen säteilyn käyttäytymistä pyramidin rakenteissa.
Kammiolla on pituutta ainakin 30 metriä. Sieltä ei näytä johtavan käytäviä mihinkään suuntaan.
– Se on 200-paikkaisen matkustajakoneen kokoinen ja sijaitsee ihan pyramidin sydämessä. Salaisesta kammiosta on esitetty monta teoriaa, mutta kukaan ei arvannut sitä näin suureksi, sanoo Mehdi Tayobu.
Hän on yksi kulttuuriperintökohteita tutkivan ja suojelevan HIP-instituutin ja sen ScanPyramids-projektin perustajista.
Kammiota ei etsitty
Tayobu arvelee, että kammio on ollut salainen alusta asti, 4 500 vuotta. Tutkijat eivät osaa toistaiseksi sanoa, rakennettiinko se jotakin tiettyä tarkoitusta varten ja onko sisällä jotakin. Muiden kammioiden sisältö on kadonnut haudanryöstäjien mukaan kauan sitten.
Uutta kammiota ei varta vasten lähdetty etsimään, vaan ScanPyramids-projektin ajatuksena on tutkia pyramidien rakenteita ja yrittää selvittää, miten ne on kyetty pystyttämään.
Kheopsin pyramidi on Kairon lähistöllä sijaitsevista Gizan pyramideista vanhin, korkein ja kuuluisin. Pyramidin rakennuttanut farao Khufu eli Kheops hallitsi vuosina 2509–2483 ennen ajanlaskumme alkua.
Valmistuessaan pyramidin arvioidaan olleen 146,5 metrin korkuinen, ja vaikka aika on vienyt siitä kahdeksisen metriä, niin edelleen rakennelma on suurimpia, joihin ihmiskunta on kyennyt. Vasta vuonna 1889 rakennettu Eiffelin torni kohosi olennaisesti korkeammalle.
"Suuri tyhjä" – vai esineitä täynnä?
Tutkimus tehtiin myoni-ilmaisimella, joka on röntgenlaitteen tapainen. Myonit ovat kosmisen säteilyn tuottamia alkeishiukkasia, joita tälläkin hetkellä kiitää lähes valon nopeudella sinunkin lävitsesi. Ne pystyvät tunkeutumaan kiveen satojen metrien syvyyteen.
– Jatkamme myonitutkimusta mittojen ja kaltevuuden selvittämiseksi ja nähdäksemme, onko kyseessä yksi iso kammio vai useiden ryväs, kertoo japanilaisen Nagoyan yliopiston tutkija Kunihiro Morishima.
Myoneista ei valitettavasti ole kertomaan, mitä kammiossa mahdollisesti on. Esineet ovat liian pieniä myonien avulla havaittaviksi.
Siksi tutkijat miettivätkin jo, voitaisiinko "Suureen tyhjään" – kuten he löytöään kutsuvat – lähettää kivien raosta pienenpieni robotti.
Tutkimus on julkaistu tiedelehti Naturessa.
_Täsmennetty 17.1. klo 11.15 sanalla "olennaisesti". Ennen Eiffelin tornia Euroopassa rakennettiin kirkkoja, jotka olivat enimmillään parikymmentä metriä korkeampia kuin Kheopsin pyramidi. Eiffelin tornin huippu on 301 metrin korkeudessa. _
