LAPPEENRANTA Kimmo Rauma on kovilla kierroksilla käyvä entinen toimitusjohtaja. Hänen luotsaamansa nopeasti kasvava Visedo Oy myytiin äskettäin ulkomaiselle omistajalle ja entinen toimitusjohtaja Rauma on pakahtua onnesta. Visedo tekee älykkäitä sähköisiä voimansiirtojärjestelmiä muun muassa raskaisiin työkoneisiin ja laivoihin. Näin kaupasta uutisoi Tekniikka & Talous -lehti.
Tälle onnelliselle yritysjohtajalle on ominaista, ettei hänellä ole mitään tarvetta hillitä, saati peitellä riemuaan.
– Visedo sai mahtavan omistajan!
– Omistajan, jolla on sellaiset resurssit, että Visedo pystyy oikeasti kasvamaan alansa suurimmaksi maailmassa.
– Nyt pystymme toteuttamaan sen muutoksen, josta olemme haaveilleet, Rauma hehkuttaa.
Kaupanjulkistustilaisuudessa pitämässään puheessa Rauma kiittää vuolaasti häntä matkan varrella auttaneita. Yksi tärkeimmistä on ollut Visedon hallituksen puheenjohtajana kaupantekoon asti toiminut Tuomo Rönkkö. Yleisöä Rauma naurattaa menemällä kiitoksissaan todella pitkälle historiaan.
– Olemme molemmat Parikkalan poikia. Tuomon isä oli Parikkalassa pankinjohtaja, ja niin hyvä mies, että myönsi minun isälleni lainan, jolla saimme kodin, jossa olen varttunut, Raumaa jakaa kiitoksia.
Tulevaisuus on sähköinen
Kimmo Rauman mukaan omistajien oli täysin välttämätöntä myydä Visedo ulkomaille. Kotimaiseen omistajapohjaan luottaminen olisi merkinnyt hyvästejä hänen tavoitteelleen tehdä vuonna 2009 perustamastaan yrityksestä alan markkinajohtaja maailmassa.
Ei ole olemassa parempaa teknologiaa tämän maailman pelastamiseen kuin sähköteknologia.
Kimmo Rauma
Kun Visedo perustettiin, Rauman ajatus oli keskittyä työkoneiden energiatehokkaiden ja tuottavuutta lisäävien sähköjärjestelmien kehittämiseen ja valmistukseen. Sähköistymisen nopea yleistyminen on laajentanut yrityksen asiakaskuntaa kokonaan uudenlaisiin kohteisiin. Yhtenä uusimpana esimerkkinä yhtiö esittelee nettisivullaan Tukholman saaristossa kulkevan matkustajalautan varustamisen sähköiseen järjestelmään perustuvalla hybridimoottorilla.
– Siitä olen täysin varma, että ei ole olemassa parempaa teknologiaa tämän maailman pelastamiseen kuin sähköteknologia. Jonain päivänä kaikki sähköistyy, siitä ei ole epäilystä, Rauma vakuuttaa.
– Eikä sähköisen teknologian kehittyminen tapahdu mitenkään hitaasti. Se tapahtuu todella nopeasti ja se tapahtuu juuri nyt.
Suoraan suuryrityksen johtoryhmään
Ei toimitusjohtaja itsekään jäänyt yrityksen myynnistä osattomaksi. Kaupan jälkeen Visedo muodostaa kokonaan oman yksikkönsä osana uutta omistajayhtiötä, tanskalaista Danfoss-konsernia.
Yksikön toimintaa ryhtyy johtamaan entinen toimitusjohtaja Kimmo Rauma. Virallinen titteli on nyt nimeltään vice president. Uudessa roolissaan Rauma myös kuuluu Danfoss Power Solution -yksikön johtoryhmään.
Myös heidän vaimonsa irtisanoutuivat ja perheet muuttivat Lappeenrantaan.
Kimmo Rauma
– Kuinkahan moni muu suomalainen istuu suuren kansainvälisen yrityksen johtoryhmässä, Rauma kysyy ylpeänä ja laskeskelee samalla, ettei niitä monta ole. Laskettavissa kahden käden sormin.
Visedo on Kimmo Rauman mukaan lähdössä nousukiitoon. Se vaatii johtajaltaan uudenlaista näkemystä ja sellaista ammattitaitoa, joka on vasta kehittymässä.
– En ole koskaan ollut näin ison organisaation ylimmässä johdossa. Se on jännittävää mutta tarjoaa huiman näköalapaikan kovassa kasvussa olevalla sähköistymisen alalla, Rauma pohtii.
– Saa nähdä, näenkö sieltä norsun selästä markkinoiden kehittymisen paremmin kuin, jos pysyisimme muurahaisen kokoisena ja yrittäisimme vipeltää norsun jaloissa.
Jokainen työntekijä on käsinpoimittu
Työntekijätkin jatkavat uuden omistajan alaisuudessa. Päätoimipaikka säilyy Lappeenrannassa, lentokenttää reunustavalla teollisuusalueella.
– Työntekijöistämme voisi sanoa, että olen valikoinut heistä jokaisen itse. He ovat käsinpoimittuja, Kimmo Rauma sanoo.
Alkuvaiheen henkilönimityksiä Kimmo Rauma muistelee edelleenkin epäuskoisin sanakääntein.
– Kun sain idean työkoneiden sähköistämisestä, soitin Terolle ja soitin Antille ja soitin Tomille. Soitin niille kavereilleni, joiden tiesin olevan parhaita tähän yritykseen. Kaikki he olivat valmiita luopumaan huipputyöpaikoistaan ulkomailla sijaitsevissa firmoissa. Myös heidän vaimonsa irtisanoutuivat ja perheet muuttivat Lappeenrantaan, jotta saisin ideani toteutettua. Se oli ihmeellistä, Rauma kertoo.
Visedon alkuvaihe liittyy vahvasti Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan laitokseen. Edelleen iso osa yrityksen työntekijöistä on Lappeenrannasta valmistuneita.
– Työntekijöiden ammattitaidon suhteen olemme kilpailijoihin verrattuna etulyöntiasemassa. Meillä on useita työntekijöitä, joilla on jo nyt yli kymmenen vuoden kokemus sähköisten voimansiirtojärjestelmien kehittämisestä. Sähkötekniikan tohtoreitakin on yli kymmenen, Rauma sanoo.
Kova lupaus uusista työpaikoista
Nyt Visedossa työskentelee noin sata työntekijää. Sata on tämän hetken luku, joka voi jo pian olla toinen. Yhtiö rekrytoi uusia työntekijöitä lähes joka viikko.
Uuden omistajayhtiön Danfossin muiden yksiköiden pääpaikoissa, sellaisissa kuin Lappeenrannan Visedokin nyt on, työskentelee noin tuhat ihmistä. Koko konsernilla on kymmeniätuhansia työntekijöitä eri puolilla maailmaa.
– Jos kaikki tehdään hyvin ja Danfoss toteaa myös jatkossa, että Lappeenranta on kaupunki, jossa tuetaan ja autetaan ja halutaan viedä tekemistämme eteenpäin, niin tämä on merkittävästi isompi veronmaksaja ja mahdollisuus kaupungille kuin Ikea ikinä, Kimmo Rauma lataa.
Ikea-vertailussa Kimmo Rauma viittaa paikkakunnalla vuodesta 2007 velloneeseen keskusteluun huonekalujätin mahdollisesta sijoittumisesta Lappeenrantaan. Etelä-Saimaa -lehden uutinen Ikean vaiheista tässä.
Tämä on yksi yhteinen maailma ja täällä on samat saasteet, joihin me kaikki kuollaan.
Kimmo Rauma
Oman kotikaupunkinsa rauhaa Kimmo Rauma haluaa keikuttaa toisellakin provokaatiolla. Lappeenranta on pyrkinyt profiloitumaan ympäristöystävällisen teknologian edelläkävijäksi. Markkinoinnissa kaupunki käyttää sanaparia Green Lappeenranta - Vihreä Lappeenranta.
– Mikä vihreä kaupunki on sellainen, jossa ei ole yhtäkään sähköbussia tai muuta sähköistä joukkoliikennevälinettä?
Maailma ei olekaan pyöreä
Visedo on kasvattanut liikevaihtoaan noin sata prosenttia usean viime vuoden aikana. Uuden omistajan suojissa kasvutavoitteet on moninkertaistettu.
– Danfossin kanssa tavoite on, että liikevaihto kasvaisi nykyisestä 10 miljoonasta eurosta 40 tai jopa 50 miljoonaan euroon seuraavan kolmen vuoden aikana, kertoo Visedon markkinoinnista vastaava Nina Harjula.
Harjulan tehtäviin kuuluu tavoitella yritykselle maksimaalista tunnettavuutta. Visedon oman seurannan mukaan yhtiön julkaisuilla on netissä 1,6 miljardin lukijan yleisö. Lontoossa ilmestyvä viikkolehti The Economist esitteli Visedon teknologiaa syyskuussa pitkän artikkelin verran näin.
Menestyvän kasvuyrityksen siirtyminen ulkomaiseen omistukseen aiheuttaa aina spekuloinnin kotimaasta lähtemisen syistä. Kimmo Raumaa sentyylinen keskustelu ei juuri kiinnosta.
– Maailma on nykyisin litteä taas eikä pyöreä. Ajattelen, että tämä on yksi yhteinen maailma ja täällä on samat saasteet, joihin me kaikki kuollaan.
– Ei siis ole olemassa kuin yksi vaihtoehto eli se, että ne puhdistetaan yhdessä. Minulle on ihan sama, mistä maasta ihminen on kotoisin, minua kiinnostaa paljon enemmän, mitä hän osaa.
Syvä ahdinko pakotti uudistumaan
Runsas viisi vuotta sitten Visedon tulevaisuus näytti vielä pahalta, hyvin pahalta. Öljyn maailmanmarkkinoilla pitkään jatkunut hinnannousu päättyi ja Visedossa pakottauduttiin epäuskoisena seuraamaan laskuun kääntyvää hintakäyrää.
Öljyn hintaromahdukseen asti Visedon toimintasuunnitelma oli rakennettu nimenomaan kallistuvien polttoainekustannusten varaan. Siihen perustui koko yrityksen olemassaolo.
Visedo valmistaisi polttoainetta säästävää sähköistä teknologiaa ja ostajat kiinnostuisivat, koska säästäisivät selvää rahaa polttoaineen kulutuksessa. Näin jatkettiin siihen asti, kunnes polttoaine ei yhtäkkiä ollutkaan enää kallista.
– Se oli kova isku. Oli hilkulla, ettei firman tarina loppunut siihen, Kimmo Rauma muistelee Visedon vaikeinta aikaa.
Heti perään Rauma kuitenkin kertoo, että juuri yrityksen synkimmästä syöveristä löytyivät rakennusainekset nykyiselle nousukiidolle. Visedossa huomattiin, että yhtiön valmistamia sähkömoottoreita kannattaakin markkinoida niiden tehokkuudella, ei pelkällä polttoaineen säästöllä.
Öljyn hintakriisi pakotti Rauman uudistamaan yrityksen perusajatuksen. Ilman kriisiä ei olisi ehkä ollut pakko, ja silloin Visedo olisi toimitusjohtajansa mukaan saattanut ohjata itsensä pysyvästi sivuun kansainvälisestä kilpailusta.
Uuden, nyt voimassa olevan markkinointistrategian mukaan asiakkaan kannattaa investoida sähkömoottoriin. Sillä hän ei pelkästään säästä polttoainetta, vaan - mikä paljon tärkeämpää - saa lisää tehoa tuotantoonsa.
– Ajatellaan vaikkapa kivenmurskainta, konetta joka murskaa kiveä, Kimmo Rauma ottaa esimerkin.
Perinteiseen hydrauliseen teknologiaan verrattuna sähköinen järjestelmä murskaa Rauman mukaan tonnin kiveä 60 prosenttia pienemmillä kustannuksilla.
Jotain yhtiön valmistamien sähköisten voimansiirtojärjestelmien mittaluokasta kertoo niiden hinta. Esimerkiksi yhden kaupunkibussin sähköisen ajovoimansiirtojärjestelmän hinta alkaa 10 000 eurosta. Toisesta ääripäästä löytyy satojentuhansien eurojen hintainen isoon laivaan asennettava järjestelmä.
Ei tullut lentäjää, tuli kuitenkin maailmankiertäjä
Kimmo Rauman mukaan yrittäjyys on harvoin järkivalinta. Ajautumistaan vauhdikkasti kasvavalle alalle hän pitää erilaisten sattumien summana.
Yksi Kimmo Rauman uravalintaan käänteentekevästi vaikuttanut hetki oli se, kun polvi rikkoontui jalkapallon tiimellyksessä. Polvipotilas joutui toteamaan, ettei aluillaan ollutta uraa lentäjänä pysty jatkamaan vaan on kehiteltävä joku muu ammatti.
– Nokia oli siihen aikaan todella kovassa nosteessa, ja jossain kuulin, että insinööreillä on kovemmat palkat kuin lääkäreillä, Rauma kuvaa lukion jälkeisiä valintojaan.
– Sähkötekniikka oli ainoa lukion kurssi, jonka reputin. Ehkä juuri heikon menestyksen takia tunsin, että tähän asiaan pitää perehtyä tarkemmin.
Sähkötekniikan tohtoriksi valmistuneen Kimmo Rauman arjesta iso osa kuluu nyt ja jatkossa ulkomaan reissuilla. Työmatkoilla saasteongelman piinaamissa maissa hän on ehtinyt miettiä kotimaansa erityisyyttä.
– Syntymällä Suomeen ihminen kuuluu heti maailman asukkaiden hyväosaisimpaan kymmenesosaan. Välillä mietin, mitä täällä oikein valitetaan.
