Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti vieraili kahteen otteeseen jalkapallon MM-kisoissa Qatarissa. Visiitit saivat etukäteen kritiikkiä, mutta Lahti kokee niiden olleen tärkeitä, jotta eurooppalaisten liittojen ääni saadaan kuuluviin.
Kokemukset Qatarissa vahvistivat Lahden näkemystä siitä, että järjestäjämaiden valinta täytyy tehdä jatkossa vastuullisemmin.
Qatarissa tuhannet stadioneita ja muuta infrastruktuuria rakentaneet siirtotyöläiset kuolivat työssään. Tämän lisäksi naisten ja seksuaalivähemmistöjen asema maassa on heikko.
Turnauksen myöntäminen Qatariin aiheutti paljon painetta Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan suuntaan.
– Jalkapalloperheen täytyy toimia tulevaisuudessa vastuullisemmin, kun puhutaan isojen lopputurnausen pitopaikoista ja niihin liittyvistä asioista. Sen valtavan keskustelun, mikä nähtiin tärkeiden asioiden ympärillä, on pakko muuttaa suhtautumista.
Lahti kehuu Qataria onnistuneista järjestelyistä.
– Järjestelyt toimivat hienosti. Kun stadionit vihdoin oli saatu valmiiksi, ne osoittautuivat erinomaisiksi areenoiksi ja liikennejärjestelyt esimerkiksi toimivat erittäin hyvin.
Pohjoismaiden EM-hakemus ratkeaa huhtikuussa
Ensimmäisellä matkalla kisojen alussa Lahti osallistui varapuheenjohtaja Kaarlo Kankkusen ja pääsihteeri Marco Casagranden kanssa Fifan Executive Summit -kokoukseen. Toisen kerran Lahti kävi Dohassa katsomassa MM-finaalia.
Matkat olivat kestoltaan ja sisällöltään hieman erilaisia.
– Varsinaista dialogia, jota käytiin liittyen ihmisoikeuksiin, siirtotyöläisten oikeuksiin ja olosuhteisiin, käytiin enemmän läpi ensimmäisellä matkalla. Vierailimme muiden Pohjoismaiden kanssa muun muassa YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n toimistolla Dohassa ja keskustelimme laajasti asioista.
– Toisella matkalla olin perillä hieman yli vuorokauden ja juttelin eurooppalaisten kollegoiden kanssa kahdesta asiasta. Toinen liittyi naisten vuoden 2025 EM-lopputurnaukseen, jota olemme hakeneet yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Toinen asia taas olivat Uefan ja Fifan tulevat hallitusjäsenvalinnat.
Avausottelun yhteydessä paikalla Qatarissa olivat kaikki Pohjoismaat, mutta ainakaan Ruotsista ei tullut enää edustusta loppuotteluun. Tanskan palloliiton kanssa Lahti kertoo pohtineensa sitä, miten pohjoismaisesta hakemuksesta saataisiin entistäkin kilpailukykyisempi.
– Uusin käänne hakuprosessissa on se, että päätöstä kisajärjestäjästä ei tehdä vielä tammikuussa, vaan turnauskustannusten takia vasta huhtikuussa.
Kisojen alussa nousi myrsky, kun Fifa torppasi seitsemän eurooppalaismaan halun käyttää One Love -sateenkaarinauhaa kapteenien käsivarsissa. Fifa uhkasi joukkueita keltaisella kortilla, ja joukkueet vetäytyivät aikeistaan.
Lahden mukaan tapaus luijitti länsieurooppalaista yhteistyötä ihmisoikeuksiin liittyen entisestään.
– Meitä taisi olla 11 liittoa koolla, kun Fifan kanssa keskusteltiin näistä kuuluisista nauhoista. Voimakas yhteisrintama syntyi laajemminkin kuin vain Pohjoismaiden välille, ja se oli hyvä huomata.
– Toisella matkalla keskustelin FA:n puheenjohtajan Debbie Hewittin kanssa, ja hän on pyrkimässä Fifan hallitukseen. Puhuimme siitä, että eurooppalaisten jäsenten suulla tullaan puhumaan vastuullisen toiminnan puolesta.
”Jatkokeskustelua tarvitaan”
Lahti myöntää, että selkkaus ei ollut omiaan parantamaan Uefan ja Fifan välisiä suhteita. Hän on kuitenkin toiveikas siitä, että myös eurooppalaisia kuunnellaan.
– Fifa käyttää ylintä päätösvaltaa, mutta Euroopalla on hyvä edustus päättävissä elimissä. Luulen, että tämä keskustelu, joka jossain määrin liittyi länsieurooppalaisten liittojen väheksymiseen, tarvitsee jatkokeskustelua Fifan kanssa.
– Uskon, että siitä löytyy yhteinen sävel, mutta eivät nuo tapahtumat lyhyellä tähtäimellä auttaneet Fifan ja Uefan suhteiden kehittymistä.
Fifan kiistelty puheenjohtaja Gianni Infantino tultaneen valitsemaan maaliskuun kongressissa Ruandassa uudelle nelivuotiskaudelle, sillä määräaikaan mennessä ei ilmaantunut vastaehdokkaita. Qatarissa viime perjantaina pidetyssä Fifan neuvoston kokouksessa varmistettiin, että yli kolmen miljoonan dollarin vuosipalkkaa nauttiva Infantino saa mahdollisesti pitää valta-asemansa jopa vuoteen 2031 saakka.
Aiemmin vuonna 2016 Fifan korruptioskandaalin jälkimainingeissa puheenjohtajakausiin tehtiin muutos, ettei puheenjohtaja voi toimia tehtävässään kuin maksimissaan kolme kautta. Nyt kuitenkin linjattiin, ettei Infantinon ensimmäistä kautta (2016–2019) lasketa yhdeksi puheenjohtajakaudeksi. Lahti pitää menettelyä normaalina.
– Monessa tapauksessa on yleistä, ettei lyhennettyä kautta lasketa siihen maksimikauteen. Ei ole kyllä mitenkään varmaa, että häntä enää sitten vuonna 2027 valittaisiin seuraavalle kaudelle.
