Vaasalainen kätilö ja aluevaltuutettu Päivi Karppi (ps.) on erikoisessa tilanteessa. Hänet valittiin vuosi sitten Pohjanmaan aluevaltuustoon ja sitä kautta aluehallitukseen. Muutamien kuukausien päästä ruvettiin pohtimaan, olivatko sote- ja pelastusalan työntekijät sittenkään vaalikelpoisia ja voivatko he päättää itseään koskevista asioista.
Ongelma on hallitustyöskentelyssä, jolloin työntekijä tekisi hallituksen jäsenenä itseään koskevia päätöksiä ja olisi ikään kuin itsensä pomo.
Loppusyksyllä valtiovarainministeriö on ohjeistanut, ettei hyvinvointialueen työntekijä voi olla aluehallituksen jäsen, ellei työntekijän ja hallituksen välissä ole lautakuntaa. Pohjanmaan hyvinvointialueella lautakuntia ei ole.
Karppi on tällä hetkellä ainoa varsinainen jäsen, jota asia Pohjanmaalla koskee. Lisäksi muutama aluehallituksen varajäsen on hyvinvointialueen palkkalistoilla.
Juuri nyt Karppi ei tiedä, miten hänelle käy.
– Tilanne on tällä hetkellä ihan auki. Silloin kuin vaalit käytiin, minun vaalikelpoisuudessani ei ollut mitään ongelmaa, sanoo Karppi.
”Harmittaisi vietävästi”
Karppi työskentelee kätilönä Pohjanmaan hyvinvointialueella, mutta on tällä hetkellä opintovapaalla. Se saattaa helpottaa Karpin tilannetta.
– Harmittaisi kyllä ihan vietävästi, jos pitäisi lähteä aluehallituksesta. Se on esimerkiksi yksi syy, miksi en lähtenyt eduskuntavaaliehdokkaaksi, koska haluan antaa kaikkeni hyvinvointialueelle ja Vaasan kaupungille, joissa on luottamustehtäviä, toteaa Karppi.
Pohjanmaan aluehallituksen puheenjohtaja Anne Salovaara-Kero (r.) kertoo, että asiaa käsitellään Pohjanmaalla lähipäivinä.
– Tämä on herättänyt paljon keskustelua, mutta käsittelemme asiaa tällä viikolla ja pohdimme, miten toimitaan, sanoo Salovaara-Kero.
Asialle ratkaisu lakimuutoksella tai oikeusteitse?
Ongelma koskee vaihtelevasti maan hyvinvointialueita hallintomallista riippuen. Asiasta on keskusteltu pitkin syksyä.
Etelä-Pohjanmaan aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautalan (kesk.) näkemys on, että asia ei ole vielä saanut lopullista muotoaan.
– Ennen joulua aluehallitusten puheenjohtajat olivat koolla ja meille todettiin, että asia ratkaistaan lopullisesti joko lakimuutoksella tai oikeusteitse, kertoo Hautala.
Etelä-Pohjanmaan aluehallituksessa istuu neljä henkilöä, joita asia koskisi. Etelä-Pohjanmaalla tosin on käytössä lautakuntamalli, joten mihinkään toimenpiteisiin ei ole ryhdytty ja näyttää siltä, ettei tarvitsekaan.
Työntekijä hallituksessa: etu vai haitta?
Keski-Pohjanmaan aluehallituksen puheenjohtaja Sari Innanen (kesk.) toivoo, että asiasta saataisiin valtakunnallinen ratkaisu pian.
Tällä hetkellä Keski-Pohjanmaan aluehallituksessa ei istu hyvinvointialueen työntekijöitä, mutta hallituksen kokoonpanoa muutettaessa asia jouduttaisiin huomioimaan.
Innanen kehottaa pohtimaan, onko työntekijän läsnäolo hallituksessa enemmän etu vai haitta.
– Omasta mielestäni edut ovat suuremmat, koska työntekijöillä on paras käytännön asiantuntemus päätettävissä asioissa, toteaa Innanen.
Samaa mieltä on myös Päivi Karppi.
– Näen sen etuna, että on mukana sellaisia, joilla on kokemusta ja näkemystä siitä kentästä, mistä ollaan päättämässä, sanoo Karppi.
Miksi jälkikäteen?
Vuosi sitten järjestettyihin aluevaaleihin lähti ehdolle runsaasti sote- ja pelastusalan työntekijöitä ja heitä oli lopulta peräti kolmannes ehdokkaista. Nyt he ovat vuoden alusta aloittaneen hyvinvointialueen palkkalistoilla ja yhtäkkiä vaalikelvottomia.
Hyvinvointialueiden hallintomalli poikkeaa kuntien hallintomallista. Siksi kunnissa ei esiinny samaa esteellisyysongelmaa, vaikka kunnanhallituksessa istuukin esimerkiksi opettajia tai muita kunnan työntekijöitä.
Moni ihmettelee kuitenkin, ettei hyvinvointialueen ongelmaa havaittu aikaisemmin.
– Luulen, että kun ollaan uutta muodostettu koko maahan, niin ei ole loppuun asti ajateltu kaikkia asioita ja sitten ruvetaan jälkikäteen muodostamaan erilaisia sääntöjä, kritisoi Päivi Karppi (ps.).
Karppi muistuttaa, että jos hallituksia ruvetaan nyt yhden vuoden toiminnan jälkeen muuttamaan, työskentely vaikeutuu ja hidastuu.
Koko maassa aluehallituksen jäseniä on jo eronnut hallituksesta, mutta myös toisin päin eli muutama lääkäri ja sairaanhoitaja on jättänyt myös virkansa pitääkseen hallituspaikkansa. Pohjalaismaakunnissa vastaavaa liikehdintää ei ole vielä nähty.
Ei nopeaa ratkaisua
Lisäksi voi pohtia sitä, kuinka paljon ehdokkaita lähtee seuraaviin vaaleihin, jos työntekijät rajataan pois. Mikäli hyvinvointialueen työntekijät eivät voisi olla ehdolla aluevaaleissa, se tarkoittaisi isoa joukkoa ihmisiä.
Valtiovarainministeriö selvittää sotkua parhaillaan.
Nopeaa ratkaisua asiaan ei ole tulossa, sillä kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) arvioi pari päivää sitten, että asia siirtyy kevään vaalien yli. Selvitys valmistuu tällä hallituskaudella, mutta lainsäädännön valmistelu jää seuraavalle hallitukselle.
