Äitiyslomalla oleva Riikka Haikarainen imettää olohuoneessaan kuukauden ikäistä pienokaista. Perheen 7- ja 4-vuotiaat vanhemmat lapset ovat koulussa ja päiväkodissa. Kun koko perhe on kotona, isommat sisarukset voivat halutessaan siirtyä leikkimään myös yhteisötalon monitoimisaliin. Tänään talon asukkaat valmistavat siellä yhdessä lounasta.
Haikaraisen perhe valitsi yhteisöasumisen seitsemän vuotta sitten. Jätkäsaaressa sijaitseva kerrostalo on lähellä Helsingin keskustaa ja merenranta on kävelymatkan etäisyydellä. Asuminen on kohtuuhintaista, koska talo on hitas-säännelty ja se on rakennettu kaupungin vuokratontille.
Haaveista totta
Vuonna 2013 valmistuneen Malta-talon rakennutti itselleen joukko ihmisiä, jotka halusivat toteuttaa unelmiensa kodin. Talon, joka tukee yhteisöllisyyttä.
Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Pentti Kareoja, mutta asukkaiden toiveiden pohjalta. Kareoja sovitti suunnitelmiinsa yksilölliset huoneistoratkaisut ja yhteisiin tiloihin liittyvät tarpeet. Rakennuskustannukset pysyivät kurissa pääurakkamallin avulla, jossa asukkaat kilpailuttivat pääurakoitsijan.
Yhteisöasumisesta teoksen kirjoittanut ryhmärakennuttajakonsultti Salla Korpela kertoo, että yhteisötalon lopullista hintaa laskee tuntuvasti grynderin katteiden ja markkinointiin liittyvien kulujen pois jääminen.
– Esimerkiksi Malta-talon kohdalla grynderin kate oli 10%.
Omassa rauhassa yhteisötalossa
Haikaraisen perheellä on käytössään kaksitasoinen loft-huoneisto, jossa on riittävästi huoneita kaikille perheenjäsenille. Sauna kuitenkin uupuu, kuten lähes jokaisesta talon huoneistosta. Kattokerroksen yhteissaunat lämpiävät useamman kerran viikossa, sillä ne korvaavat huoneistosaunat
Yhteisötalon ideana onkin, että yhteiset tilat laajentavat omaa huoneistoa, kertoo Haikarainen.
– Jokaisella ei tarvitse olla saunaa, askartelutilaa tai puuverstasta työvälineineen.
Korpela kuulee ajoittain ilkeitä kommentteja yhteisötalon hippimenosta tai huuhaasta. Kyseessä ei ole hänen mukaansa mikään aatteellinen yhteisö.
Asumisen muoto vaatii asukkaalta avointa suhtautumista ja tietynlaista luonnetta. Oman rauhan talossa takaa kuitenkin periaate, että jokaisella on oikeus omaan yksityisyyteen, kuten missä tahansa talossa. Talon kaikki yhteisöllisyys on vapaaehtoista.
Puutyöt valmistuvat yhteisellä verstaalla
Malta-talossa yhteisiä tiloja on noin 500 neliön verran. Talon sydän ja asukkaiden kokoontumispaikka on pohjakerroksessa oleva monitoimisali. Siellä järjestetään erilaisten juhlien ja leffailtojen lisäksi ruokailuja, joiden herkut on loihdittu talon omassa laitostason keittiössä.
Asukkaat voivat vaihtaa kuulumiset naapurien kanssa myös yhteisessä pyykkituvassa, takkahuoneessa tai kattoterassin viherhuoneessa. Talon vierashuoneessa voi nukkua sukulainen tai ystävä.
Haikarainen kertoo, että hän on varannut yhteisiä tiloja omien synttäreiden ja ystävien polttareiden järjestämiseen. Seuraavaksi suunnitteilla on ristiäiset, jotka järjestetään monitoimitilassa. Lapsen kastava pappikin löytyi läheltä, naapurista.
– On arvokasta tuntea naapurinsa ja kokea arjen iloa yhteisestä tekemisestä, kertoo Haikarainen imettäessään lastaan.
Esimerkiksi Haikaraisen perheen esikoinen sai idean talon pihalle rakennettavasta jäätelökioskista. Hän piirsi ajatuksensa paperille, josta naapurin arkkitehti innostui tekemään pienoismallin. Lopulta jäätelökioski valmistui talon puuverstaalla ylijäämäpuutavarasta.
– Jäätelökioskin avajaiset vietetään asukkaiden kesken joka kevät ja se on kaikkien käytössä syksyyn asti, lisää Haikarainen.
Yhteisötalo on kuin maalaiskylä
Malta-talossa aiemmin asunut Korpela on kokenut, millainen voimavara kerrostaloyhteisöstä voi muodostua.
– Yhteisötalo on kuin pystyyn nostettu kymmenkerroksinen maalaiskylä. Saman katon alta löytyvät hänen mukaansa työväentalo, nuorisotalo ja paljon ammatillista osaamista.
Korpela kertoo, että esimerkiksi talossa asuva terveydenhoitaja on järjestänyt monena vuonna lääkärinaapurin tuella asukkaille influenssarokotukset. Talossa asuvat puutarhurit huolehtivat hänen mukaansa pihan kasveista ja rakennusalan ammattilaiset antavat vinkkejään talon huoltamiseksi.
Malta-taloon on hakeutunut asukkaita jotka tuntevat entuudestaan ystävyyden tai sukulaisuuden kautta. Näin on myös Korpelan ja Haikaraisen kohdalla. Talossa viihtyvät omissa huoneistoissaan Korpelan vanhemmat ja Haikaraisen sisko asuu kerrosta alempana.
Yhteisötalot vähentävät yksinäisyyttä
Yhteisötaloja on noussut Suomessa viime parinkymmenen vuoden aikana Helsingin lisäksi muun muassa Tampereelle ja Jyväskylään. Aluksi ikäihmiset innostuivat rakennuttamaan omiin tarpeisiinsa sopivia yhteisötaloja. Sittemmin taloja ovat suunnitelleet ja rakennuttaneet eri ikäiset ja eri ammatteja edustavat ihmiset.
Korpela kokee, että suomalainen kaupunkikulttuuri on muutoksessa, jossa yhteisötalot voivat vähentää rakenteellista yksinäisyyttä ja lisätä asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta.
Likainen yhteiskeittiö on vaatinut keskustelua...
Vaikka yhteisöllisyys kannattelee asukkaita, niin elämä ei ole aina niin helppoa talossa, jossa asukkaat sitoutuvat yhteisiin sääntöihin. Uusille asukkaille järjestetään perehdytystä, jossa heille kerrotaan muun muassa talon siisteyden ylläpitämisestä ja mahdollisuudesta osallistua yhteiseen toimintaan.
Korpelan mukaan konfliktit ovat väistämättömiä, kun samassa talossa asuu tiiviisti 120 erilaista ihmistä. Hänen mukaansa asioiden selvittämiseen liittyvät taidot ovat tärkeitä. Malta-talossa niitä on harjoiteltu asukkaiden kesken jo yhdeksän vuotta.
Haikarainen kertoo, että välillä konflikteja syntyy talossa asuneiden kesken. Joskus joku on hänen mukaansa jättänyt jälkensä siivoamatta keittiössä tai pesutuvassa on heitetty lenkkarit kuivausrumpuun ja se on mennyt rikki.
– Olen kokenut, että kun olemme niin paljon tekemisissä naapureiden kesken, niin jokaisella on aito tahto selvittää erimielisyydet. Sovun jälkeen on kivempi nähdä taas naapuria vaikkapa yhteisissä ruokailuissa, sanoo Haikarainen.
Yhteisötalo ei kaipaa pomottajaa
Yhteisötalon kaikki asukkaat ovat yhdenvertaisia suhteessa toisiinsa ja niinpä kukaan ei saa pomottaa toista, muistuttaa Korpela.
– Vaikka osa asukkaista on aktiivisempia toimijoita, niin se ei nosta heitä hierarkiassa muita ylemmäs. Jokainen saa osallistuu omien voimien mukaisesti talon toimintoihin.
Esimerkiksi Haikarainen on ollut monena vuotena talon juhlatoimikunnassa järjestämässä erilaisia asukastilaisuuksia. Hän on myös koonnut ja lähettänyt sähköpostilla naapureilleen viikkokirjeitä, joissa on tiedottanut taloon liittyvistä ajankohtaisista asioista.
Juuri nyt hän keskittyy vauva-aikaan ja lasten hoitoon. Haikaraisen onkin aika siirtyä kerrostalon yläkerran kodistaan talon pohjakerroksen monitoimisaliin, jossa on tarjolla asukkaille lounas.
Kynttilöillä valaistun pöydän ääreltä löytyvät tutut naapurit, jotka ovat jo aloittaneet herkuttelun kasviskeitolla ja pannarilla.
