– Jatkoon!
Tuomariston jäsen Jorma Uotinen hymyilee leveästi. Hän haluaa, että pohjoissaameksi räppäävä Mihkku Laiti saa jatkaa Talent Suomi -kilpailussa karsintoja pidemmälle.
Laiti on esittänyt tekemänsä rap-kappaleen nimeltä Ruoktu. Suomeksi se tarkoittaa kotia.
Pohjois-Lapin räppärille koti on paljon suurempi paikka kuin perheen omakotitalo synnyinpaikassa Utsjoella.
– Kotini on Saamenmaa. Saamen kieli on minulle niin tärkeä, että sitäkin voi kutsua kodiksi, hän sanoo nyt.
”Ei ole Heseä tai Mäkkäriä”
Talent-kilpailun parrasvaloista on pitkä matka Suomen pohjoisimpaan kuntaan.
Utsjoelle on autolla Helsingistä runsas 1200 kilometriä. Norjan rajalle on Laitin sanoin ”sillan verran matkaa”. Sinne ajaa muutamassa minuutissa.
Marraskuussa alkanut kaamos päättyy vasta ensi viikolla.
Kylän keskustassa on pari bensa-asemaa, pubi, grilli, ruokakauppa ja hotelli.
Rovaniemelle menee yksi linja-auto päivässä. Jos siitä myöhästyy, kyytiä täytyy odottaa seuraavaan päivään.
– Ei ole Heseä tai Mäkkäriä, mutta on luontoa, puhdasta ilmaa, hiljaisuus ja joesta nousee kalaa, 20-vuotias Mihkku Laiti luettelee.
Asukkaita on vain runsas tuhat ja hekin kaukana toisistaan. Silti kaikki tietävät toistensa asiat.
Kun Laiti oli esiintynyt Suomen valovoimaisinta kykyä etsivässä television Talent-ohjelmassa, loputkin kyläläiset tunnistivat hänet räppäriksi.
Kerran hän ajoi autollaan pois paikallisen pubin pihasta. Poliisi lähti perään ja pysäytti.
– Halusi ilmeisesti tarkistaa, olenko käynyt nautiskelemassa. Sanoi minut huomatessaan, että ”jaa-a, mitäs se meijän talentti täällä?”
Ailu Vallen ja Amocin jalanjäljissä
Julkaistessaan ensimmäistä omaa rap-kappalettaan vuonna 2019, Mihkku Laiti otti kaverinsa ehdotuksesta räppärille sopivan artistinimen Yungmiqu.
Sitä ennen hän oli kuunnellut paljon muiden räppäämistä. Esikuvia olivat pohjoisen kuuluisat saamerapin tienraivaajat, Ailu Valle ja Amoc Inarista.
Hänkin halusi esiintyä omalla äidinkielellään pohjoissaameksi. Suomen alueella puhutusta kolmesta saamelaiskielestä sitä puhutaan eniten.
Pohjoissaame on aina ollut myös Laitin perheen kotikieli.
– Ajattelin, että eipä saameksi ole kovin paljon tällaista musiikkia tehty, tai sitä ei ole ainakaan liikaa.
Myöhemmin sanoituksia syntyi myös suomeksi, koska hän halusi, että niitä ymmärtävät myös muut kuin saamea osaavat. Samalla kuulijakunta laajeni.
Mihkku räppää syvällisiä, mutta myös Kuomakengistä
Hän haluaa tehdä musiikkia, joka saa ihmiset ajattelemaan.
– Aina ei tosin tarvitse olla sanomaa, voi vain räpätä, koska se on hauskaa.
Riimit liittyvät myös pohjoisen elämäntapaan, itselle tuttuihin ja tärkeisiin asioihin.
– Biisini kertovat siitä, mitä sillä hetkellä ajattelen – miksi olen?
Rap-musiikista tutut aiheet kuten hienot autot, bilettäminen ja kalliit merkkivaatteet eivät Yungmiqua kiinnosta.
– En ole koskaan halunnut sulautua massaan. Olen alusta asti sanonut, että en halua tehdä valtavirran mainstream-musiikkia.
Äkkiä hän muistaa ja nauraa, että omasta tuotannosta löytyykin poikkeus.
– Minullakin on yksi biisi, jossa sanon, että sulla on jalassa Guccit ja minulla taas Kuomat.
Laiti vielä tarkentaa, että itse asiassa suomalaiset Kuoma-talvikengät eivät sovi kovin hyvin porohommiin.
Suopunki kiristyy
Talent Suomi -kilpailu on edennyt semifinaaliin.
Mihkku Laiti on vaihtanut päälleen lapinpuvun, gáktin. Hän asettelee huolellisesti huivin, hopeiset korut ja vyön sekä sitoo nilkoista poronnahkakengät värikkäällä koristenauhalla.
Hän esittää räppinsä Suohpan eli suomeksi Suopunki.
Tällä kertaa tuomareiden enemmistö ei enää äänestä räppäriä, ja finaalipaikka jää saamatta.
Laiti sanoo jälkeenpäin, että se oli pienoinen pettymys ja pian aivan suoraan, että ”vitutti”.
Mihkku Laiti osallistui talenttikisaan maaliskuussa vuonna 2021. Vaikka hän ei voittanutkaan, kilpailu toi paljon myönteistä julkisuutta ja somehuomiota.
– Jos ihmisillä on ollut jotain negatiivista mielessä, se on jäänyt sanomatta minulle, hän toteaa nyt.
Televisio-ohjelmassa saameksi lapinpuvussa räppäävä nuori oli monelle jotain ennennäkemätöntä.
– Toivottavasti kannustin heitäkin olemaan ylpeitä kulttuuristaan.
Pian Laitin voi nähdä myös valkokankaalla.
Dokumentintekijä Petteri Saarion ohjaama Revontulten räppäri on avajaiselokuvana DocPoint-dokumenttielokuvan festivaaleilla Helsingissä.
Elokuvan päätähteä nimi Revontulten räppäri hieman huvittaa.
– Vaikka kyllähän dokumentin nimestä tulee hyvin selville, mistä se kertoo.
Elokuvassa kuvataan kykykilpailun vaiheita sekä Mihkku Laitin elämää Utsjoella.
Hänet nähdään Lapin luonnossa ajamassa porotokkaa aitaukseen, ruokkimassa poroja tunturissa, kalastamassa sekä tekemässä musiikkia tietokoneellaan ja räppäämässä.
Kaikki saamelaiset eivät joikaa ja muita harhaluuloja
Laiti esiintyi yleisölle ensimmäisen kerran jo 3-vuotiaana ja kyllä, myös hän on joikannut.
– Aina automaattisesti ajatellaan, että saamelainen artisti osaa myös joikata. Minäkin olen sitä pienempänä tehnyt, mutta en edes muista milloin viimeksi.
Saamelaisten laulutapa on vain yksi pohjoisessa asuviin liitetyistä sitkeistä mielikuvista.
Laitin luona oli kylässä ystävä ja hän esitteli tälle lapinpukujaan. Vieraalle tuli yllätyksenä, ettei puku ole saamelaisten jokapäiväinen arkiasu, vaan sitä käytetään vain erityistapauksissa kuten juhlissa.
Laiti on myös tottunut juttuihin porolla ratsastavasta alkuperäiskansasta.
Välillä hän osallistuu vitsailuun itsekin, mutta lopuksi aina korjaa, etteivät jutut pidä millään lailla paikkaansa.
Poromiehen päätös
Mihkku Laiti opiskeli peruskoulun jälkeen Saamelaisessa musiikkiakatemiassa. Hän valmistui ylioppilaaksi viime vuonna ja suoritti sen jälkeen varusmiespalveluksen Sodankylässä.
Dokumenttielokuvassa hän ajaa mönkijällä isänsä, poromies Niilan kanssa tunturiin poroerotusaidalle. Siellä isä kysyy Mihkkun tulevaisuuden suunnitelmia.
Poronhoitajan ammatti on siirtynyt suvussa isiltä pojille.
– Isä on toivonut, että jatkaisin, mutta ei ole koskaan painostanut minua eikä veljiäni.
– Se on fyysisesti raskas työ, eikä siihen ihan kuka tahansa pysty. Se siinä kiehtoo.
Poika vastaa isälleen, että aikoo lähteä opiskelemaan etelään. Isä siihen, että opiskeleminen on hyvä asia.
”Utsjoen pikkumiehelle Oulukin on iso paikka”
Mihkku Laiti on juuri muuttanut Utsjoelta Ouluun. Ensi syksynä alkavat tradenomiopinnot.
Tekeillä on myös albumillinen omaa rap-musiikkia.
Hän sanoo, että haluaa nähdä maailmaa ja mitä sillä on muuta tarjottavaa kuin poronhoitotyöt ja: ”elämä on elämistä varten, siitä pitää ottaa kaikki irti”.
Muutos ei ole ollut helppo, kaikkea muuta.
– Oulussa olen kokenut jo monet ahdistusstressit. Kun pitäisi lähteä Prismaan, sekin ahdistaa.
Hän laskee, että Nelostietä ajaa Utsjoella 10 kilometriä samassa ajassa kuin kilometrin matkan Oulun ruuhkassa läheiseen ruokakauppaan.
– Utsjoen pikkumiehelle Oulukin on iso paikka. Ihmiset on pakattu tiiviisti yhteen. Olen tottunut siihen, että minne tahansa autolla ajat, näkyy vain pimeää ja mettää.
Sitten hän sanoo sen, mikä on ollut jo tuloillaan:
– En ole oikeastaan vieläkään varma, haluanko olla täällä, vai pitäisikö lähteä takaisin. Voihan se olla, että minusta tuleekin poromies, eihän tulevaisuus ole kiveen lyöty.
– Kyllähän pohjoisessa on kotini.
Isä-Niila sanoo, että aina voit palata takaisin porojen luokse.
Revontulten räppärin ensi-ilta on DocPoint-dokumenttielokuvafestivaaleilla Helsingissä 31.1.2023.
Lisää aiheesta:
