Kaarinan lukiolaiset ovat olleet evakossa tutusta koulurakennuksesta puolisen vuotta. Vesivahinko ajoi oppilaat ja henkilökunnan Turkuun, mutta nyt tilat on saatu korjattua. Ensi viikon penkkarihumussa oppilaat puhaltavat jälleen elämää koulun hiljaisille käytäville.
Kaarinan lukion rehtori Kimmo Laitinen uskoo kaikkien palaavan, mutta on huolissaan yhä lisääntyvistä poissaoloista.
– Oppivelvollisten, eli ensimmäisen ja toisen vuoden oppilaiden poissaolot huolestuttavat. Ne näyttävät lisääntyvän.
Pandemia-aika muutti opiskelutottumuksia, kun osa kouluvuodesta tehtiin etänä. Myös hengitystieinfektioihin kiinnitetään eri tavalla huomiota kuin ennen. Koronan aikana opittiin jäämään kotiin oireisena ja tuota ohjetta noudatetaan edelleen.
Se ei kuitenkaan täysin selitä nyt jatkuvia poissaoloja.
– Meidän lukiossamme ehkä viidennekselle oppilaista poissaolot ovat ongelma. He ovat siellä keskiarvon alapäässä, eivätkä ole päässeet ensisijaiseen, tai edes toissijaiseen hakukohteeseen. Koulun aloittamismotivaatio pienenee, jos ei ole päässyt niihin paikkoihin, joihin eniten haluaa, Laitinen selventää.
Keskimääräinen opiskelija pääsee Kaarinan lukioon 7,8 keskiarvolla sisään. Alimmat pääsevät 7,1–7,3 keskiarvolla vuodesta riippuen.
Erottaminen ei ole ensisijainen vaihtoehto
Vuonna 2021 astui voimaan laajennettu oppivelvollisuuslaki. Tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuusikä on 18 vuotta.
– Oppivelvollisuus tarkoittaa sitä, että olemme vastuussa heistä siihen saakka, kunnes he saavat uuden opiskelupaikan. Jos opiskelumotivaatio on heikko, eikä ole halua tulla kouluun, pitää lisätä tukitoimia. Kotien vastuu on kasvanut tässä. Kaikki kodit eivät ymmärrä, että koulussa on käytävä, Kimmo Laitinen toteaa.
Kaarinan lukiossa poissaoloihin puuttuu ensimmäisenä ryhmänohjaaja. Sovitun poissaolorajan ylittyessä otetaan yhteyttä huoltajaan. Kuraattori, erityisopettaja ja koulupsykologi ovat myös mukana pohtimassa miten oppilaan kanssa edetään.
– Jos aikaisemmin opiskelumotivaatio katosi ja opintoihin ei osallistuttu, pystyimme kirjoittamaan erotodistuksen. Tällöin koulunsa lopettaneet eivät enää kirjautuneet poissaolijoiksi ja ”katosivat” koulusta.
Nykyään oppivelvolliselle on käytännössä etsittävä seuraava oppilaitos valmiiksi ennen erotodistusta. Erottaminen vaatii myös ilmoituksen erottamisvaarasta, sekä opiskelijan ja huoltajan kuulemisen tai ainakin kutsun kuulemistilaisuuteen.
Opiskelija katsotaan eronneeksi, jos hän ei käy koulua kuukauteen. Jos väliin osuu edes yksittäinen koulupäivä, tai huoltaja kirjaa poissaolot selvitetyiksi, ei erottamista voida tehdä.
– Jos oppivelvollinen opiskelija käy koulussa päivän vaikka parin viikon välein, ei erottamista voida tehdä edes edellä kerrotulla tavalla. Jos huoltaja kirjaa poissaolot selvitetyiksi, opiskelija roikkuu opetuksessa ja opetusryhmissä vaikka todellisuudessa oppivelvollisuuden suorittaminen on nimellistä, sanoo Laitinen.
– Valtaosa opiskelijoista käy koulua tunnollisesti. Suurimpiin ongelmiin ajautuvat opiskelijat, jotka ensin ovat muutamia tunteja poissa ilman pätevää syytä ja sitten sairastuvat.
Laitinen tarkentaa, että opettaja keskeyttää suorituksen liiallisten poissaolojen takia. Lukujärjestykseen syntyy reikiä, jotka houkuttelevat opiskelijaa jättämään väliin myös muita tunteja puuttuvan kurssin ympäriltä. Näin kierre etenee toisiin oppiaineisiin.
