Perustuslakivaliokunta käsitteli jälleen tänään tiistaina saamelaiskäräjälain uudistusta. Eduskunnan vaalikauden viimeinen täysistuntokausi loppuu ensi viikon perjantaina, mutta saamelaiskäräjälaki on yhä perustuslakivaliokunnan pöydällä.
Eniten valiokuntaa askarruttaa lakiesityksestä poistettu niin kutsuttu lappalaispykälä sekä lakiesityksen yhdeksäs pykälä neuvotteluvelvoitteesta, jonka pelätään antavan Saamelaiskäräjille liikaa valtaa saamelaisalueen maankäyttöön, kertoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.).
– On hankala lailla määrittää, ketä kuuluu alkuperäiskansaan, ja se koskee kolmatta pykälää, eli ketkä luetaan saamelaisiksi. Yhdeksännen pykälän osalta kunnat pohjoisessa ovat erityisen huolissaan, tuleeko Saamelaiskäräjille veto-oikeus, eli voiko se estää kaikki kaivos- ja tuulivoimahankkeet, infrakysymykset ja tämäntyyppiset asiat, sanoo Ojala-Niemelä.
Saamelaiskäräjät on painottanut, että yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite ainoastaan selkeyttäisi nykyistä tilannetta eikä se veisi kunnilta niiden itsehallintoa.
Perustuslakivaliokunta sai tänään tiistaina mietintöään varten oikeusministeriöltä vastineen. Keskiviikkona valiokunta kuulee vielä Johanna Suurpäätä oikeusministeriöstä. Saamelaiskäräjät taas on kutsuttu perustuslakivaliokuntaan vielä torstaiksi.
– Muutokset eivät ole mahdollisia ilman käräjien hyväksyntää. Jos valiokunta päätyy sellaisiin, niin sitten on tarpeen tietää, mikä käräjien liikkumavara on tarvittaessa, sanoo Ojala-Niemelä.
Valiokunnan tulee saada mietintönsä saamelaiskäräjälaista valmiiksi vielä tämän viikon aikana, jotta se ehtii eduskunnan käsittelyyn.
– Tätä on vaikea arvioida, tulevat päivät näyttävät. En ole valmis vielä heittämään niin sanotusti pyyhettä kehään. Yritystä on, sanoo Johanna Ojala-Niemelä.
Saamelaiskäräjät: Saamelaisten tulee olla yhdenvertaisia
Vaikka perustuslakivaliokunta ei olekaan vielä lausunut omaa kantaansa lakiehdotuksesta, epäviralliset keskustelut ovat kuitenkin velloneet jo pitkään.
Saamelaiskäräjien jäsen Pirita Näkkäläjärvi kertoo keskustelleensa viime kuukausien aikana paljon kansanedustajien kanssa. Taustalla on kaiken aikaa ollut ajatus siitä, että Saamelaiskäräjien tulisi vielä tehdä lakiehdotukseen kompromisseja sen osalta, että vaaliluettelo koottaisiin uudelleen uudistettujen kriteerien pohjalta.
– On esitetty ajatuksia, että vielä pitäisi tehdä kompromisseja. Ihmisoikeuksien näkökulmasta on kuitenkin kestämätöntä, jos vaaliluetteloa ei koottaisi uudelleen yhdenvertaisesti, vaan että siellä olisivat jo korkeimman hallinto-oikeuden aiemmin kokonaisharkinnalla hyväksytyt henkilöt, ja/tai sellaiset, jotka ovat päässeet vaaliluetteloon Saamelaiskäräjien elinten päätösten vastaisesti. Ja sitten olisimme me muut. Olisimme eriarvoisessa asemassa kuin KHO:n kautta vaaliluetteloon päässeet, sanoo Näkkäläjärvi.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson mukaan tällaisen kompromissiehdotuksen hyväksyminen on Saamelaiskäräjille täysin mahdotonta.
– Emme voi hyväksyä sitä, että yksittäiset saamelaiset joutuisivat eriarvoiseen asemaan. Kaikkien täytyy olla samalla viivalla ja siksi tämä vaaliluetteloon uudelleen hakeutuminen onkin ollut ratkaisuna lakiehdotuksessa, sanoo Juuso.
Niin kauan kuin lakiehdotus on perustuslakivaliokunnan pöydällä, siihen voidaan ehdottaa muutoksia. Pirita Näkkäläjärvi painottaa, että lakiehdotuksella tulee olla saamelaisten hyväksyntä.
– Lähtökohtana on ollut vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Täten ei voida päättää laista, jolla ei ole Saamelaiskäräjien hyväksyntää, sanoo Näkkäläjärvi.
Jos perustuslakivaliokunta päättää ehdottaa muutoksia lakiin, Saamelaiskäräjien hallitus on valmis toimimaan. Viime marraskuun täysistunnossaan Saamelaiskäräjät myönsi hallitukselle valtuudet edistää lakiehdotusta ja tarvittaessa neuvotella muutosehdotuksista, mikäli asiaa ei voida sen kiireellisyydestä johtuen tuoda uuteen Saamelaiskäräjien kokoukseen.
