Venäjän kielen suosio alakouluissa on romahtanut nopeasti useissa kaupungeissa. Lasku näkyy kolmasluokkalaisten kielivalinnoissa tänä keväänä, eli noin vuosi sen jälkeen kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan.
Valinnat koskevat vapaaehtoista A2-kieltä, joka voi alkaa neljännellä tai viidennellä luokalla.
Kehitys tarkoittaa käytännössä sitä, että uusia opetusryhmiä ei perusteta tai ryhmiä yhdistellään useamman koulun yhteisiksi.
Erityisjärjestelyjä venäjän ryhmien saamiseksi tarvitaan esimerkiksi lappeenrantalaisessa Lauritsalan koulussa. Pelkästään oman koulun ryhmää Lauritsalaan ei saada. Päätöksiä tosin tehdään vasta myöhemmin keväällä.
– Yritämme saada naapurikoulujen kanssa yhteisiä ryhmiä esimerkiksi niin, että osa tunneista voitaisiin hoitaa videoituna, koulun rehtori Jukka Mielikäinen pohtii vaihtoehtoja.
Lauritsalassa valinnaisella venäjän opetuksella on vahva perinne. Aiempina vuosina kouluun on voitu perustaa oma opetusryhmä, kun valitsijoita on ollut vuosittain 15–20 oppilasta.
Tänä vuonna Lauritsalan koulussa venäjän kielen valitsi vain kuusi lasta.
– Maailmantilanne on vaikuttanut ihan suoraan näihin valintoihin. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, se voi heikentää venäjän kielen opettajien asemaa. Tilanne harmittaa, sanoo Mielikäinen.
Vastaava kehitys näkyy myös monessa muussa kaupungissa.
Ei uusia opetusryhmiä
Venäjän kielen suosion lasku on ollut nopeaa myös muun muassa Joensuussa ja Mikkelissä.
Yhteenlaskettuna molemmissa kaupungeissa venäjän valitsi A2-kieleksi vielä viime vuonna yli 100 lasta, nyt alle 30. Kummassakaan kaupungissa ei ensi lukuvuoden alussa aloiteta uutta venäjän opetusta alakouluissa.
Myös Jyväskylässä ja Kouvolassa venäjän valinneiden määrä on tippunut selvästi, eikä uusia ryhmiä ole tiedossa.
Turussakin olisi mahdollista valita A2-kieleksi venäjä, mutta halukkaiden määrä on kolmena vuonna peräkkäin ollut pyöreä nolla.
Kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen ei ole lainkaan tyytyväinen tilanteeseen.
– Harmillista, että venäjän osaaminen Turussa alkaa olla yhä enemmän venäläisten, virolaisten ja ukrainalaisten maahanmuuttajien varassa, Jalonen kuvailee.
Kaverin kanssa venäjää
Kielivalintaan vaikuttavat muun muassa lapsen kiinnostus kieliä kohtaan ylipäätään sekä vanhempien kannustus ja ohjaus.
– Myös venäläistaustaisilla ystävillä on vaikutuksensa valintaan, lisää Lauritsalan koulun rehtori Jukka Mielikäinen.
Itärajan kaupungissa Lappeenrannassa on edelleen helppo kuulla venäjän kieltä, vaikka kanssakäyminen Venäjän ja venäläisten kanssa onkin hiipunut.
Lauritsalan koulun kolmasluokkalaiset Minttu Koskela, 9, ja Aleksi Liutu, 9, valitsivat A2-kieleksi nimenomaan venäjän. Minttu kertoo tietävänsä jo nyt muutaman sanan, vaikka ne eivät haastattelutilanteessa muistukaan mieleen.
– Halusin uuden kielen, venäjä oli kiinnostavin, hän sanoo.
Aleksilla puolestaan saattaisi olla käyttöä venäjän kielelle kavereiden kanssa.
– On ainakin yksi, joka puhuu venäjää, mutta myös suomea. Voisin vaikka ihan huvikseni puhua kaverin kanssa venäjää, sitten kun sitä osaan.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 1. maaliskuuta kello 23 asti.
