– Me viittomakieliset olemme hyvin epävarmoja siitä, miksi ja millä perusteella meitä koskevia linjauksia on tehty.
Näin kertoo vantaalainen Monika Hämälä, 26.
Hän on vanhempiensa tavoin ollut syntymästään asti kuuro.
Sosiaalialan opinnot ja sittemmin työt veivät oululaissyntyisen Hämälän Etelä-Suomeen vuonna 2016. Opintojen jälkeen hän on kohdannut monenlaisia työelämän tulkkaukseen liittyviä haasteita, jotka ovat tuntuneet vaikeutuvan ajan saatossa.
– Jos viestini pitäisi jotenkin tiivistää, niin se on, että koko tulkkauspalvelu tulee uudistaa, Hämälä toteaa.
Suomessa on kaikkiaan noin 3 000 viittomakieltä tai viitottua puhetta käyttävää henkilöä, jotka ovat oikeutettuja yhteiskunnallisiin lakisääteisiin tulkkauspalveluihin.
Tulkkitaistelu johti uupumiseen
Monika Hämälä aloitti kuntoutusohjaajan sijaisuuden viime syksynä Helsingin kaupungilla. Työhön tarkoitettu tulkki vaihtui kaikkiaan 38 kertaa kahden kuukauden aikana.
Yle on nähnyt asiakirjat, joista käytettyjen tulkkien määrä on todettu.
Tilanne muodostui Hämälälle kestämättömäksi, ja hän päätyi luopumaan työstään.
– Työni vaatii erikoissanaston osaamista. Tulkin pitää osata alan sanasto, viittomat ja työkieli, ja jouduin aina opettamaan ne uudelle tulkille. Pahimmillaan minulla saattoi olla 11 uutta tulkkia viikossa ja tulkkien kielitaito vaihtelee suuresti. Osa heistä on kokeneita, osa ei, Hämälä kertoo.
Tulkin ja asiakkaan välinen ymmärrys on hyvin tärkeää. Keskinäisen luottamuksen muodostuminen vaatii myös aikaa.
Syksyn mittaan Hämälälle tuli työssään vastaan useita tilanteita, joita hän ei kielimuurin takia ymmärtänyt.
– Jokaisella viittomakielisellä on oma käsialansa. Kun 38 tulkkia vaihtuu kahden kuukauden aikana, siihen mahtuu valtavasti variaatiota.
Kuulovammaisten tulee tilata tulkkaukset VATU-keskuksesta tekstiviestillä tai sähköpostilla. Tulkin koordinointi ja ohjaus vaativat paljon vaivaa viittomakieliseltä.
Lopulta Hämälä väsyi tilanteeseen ja luopui työstään.
– En enää jaksanut tavata vapaa-ajallani ystäviä, enkä tehdä mitään muutakaan. Kelan kanssa asiointi oli todella rasittavaa. Kela on auki kello 8–20, ja sieltä tulee kyselyitä tulevista tulkkauksista, vaikka olisin vapaa-ajallani. Viestejä Kelalta tulee myös viikonloppuisin. Lisäksi tulkit kyselevät lisätietoja, Hämälä luettelee.
Kuurojen liitto tunnistaa tulkkauspalveluiden haasteet ja kannustaa lainsäädännön sekä tulkkauspalveluiden käytäntöjen kokonaistilanteen uudelleenarviointiin.
– Se, että tilanne tarkistettaisiin kokonaisvaltaisesti, olisi erittäin tärkeää juuri nyt, etenkin kun hyvinvointialueet ovat juuri aloittaneet, erityisasiantuntija Marika Rönnberg Kuurojen Liitosta sanoo.
Hänen mukaansa toimivia tulkkauspalveluiden käytäntöjä löytyy myös Suomesta.
Työelämään malli opiskelutulkkauksesta
Työ- ja opiskelutulkkausten järjestämisissä on käytössä erilaiset käytännöt.
– Työelämätulkkaus on ollut selkeä ongelma, Rönnberg Kuurojen Liitosta sanoo.
Hänen mukaansa joissain työelämätulkkauksissa olisi mahdollista käyttää samoja käytäntöjä kuin opiskelutulkkauksessa.
Opiskelutilanteessa Kela on vastuussa tulkkauksen järjestämisestä perusopetuksen jälkeisissä opinnoissa. Kela kuitenkin antaa koordinointivastuun yritykselle, joka on tullut valituksi tulkkauspalvelun palveluntuottajaksi.
Opiskelutarkoitukseen tulkkauspalveluita tarjoava yritys tuottaa ja ottaa vastuun tulkkauksesta usein asiakkaan koko opintopolun ajan. Tällöin saman yrityksen vuorottelevat tulkit työskentelevät läpi koko opintokokonaisuuden.
– Työelämätulkkauksessa ei tällaista menettelyä ole käytössä, vaan työelämään tarvittavat tulkkaukset tilataan yleisen prosessin mukaan. Asiakas tilaa tulkkiaikaa työelämätilanteisiin vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta tarpeensa mukaan, kertoo etuuspäällikkö Seija Peltomäki Kelan Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksiköstä.
Kuurojen Liiton mukaan opiskeluun käytettävät tulkkauskäytännöt toimisivat myös työelämässä. Esimerkiksi tilanteessa, jossa viittomakielinen työskentelee vaativissa asiantuntijatehtävissä ja viikon aikana työpaikalla käy kymmenen eri tulkkia, kuulostaa kuuro henkilö kymmeneltä eri ihmiseltä.
– Yhtenä päivänä hän kuulostaa asiantuntevalta ja toisena joltain aivan muulta. On äärettömän kamala tilanne, jos ihminen joutuu jättämään työnsä, koska tulkkaus ei onnistu, Rönnberg sanoo.
Samoilla linjoilla on myös Monika Hämälä, jonka mukaan opiskelutulkkaus sujui hyvin.
– Kun asiaa hoitaa yksi firma, se sujuu todella hyvin ja vähentää stressiä paljon.
Tällöin tulkit voivat esimerkiksi käyttää päiväkirjaa, johon edellisen päivän tulkki voi kirjata, mitä sanoja tai viittomia on käytetty.
– Jos Kela hankkisi palvelun ja siirtäisi vastuun tulkkauksesta siitä huolehtivalle yritykselle myös työelämässä, vastuu tulkkauksesta jäisi pienempään piiriin. Se olisi helppo, toimiva ja yksinkertainen malli myös työelämässä. Kelassa pitäisi miettiä, mikä todella on asiakkaalle hyödyksi, Hämälä muistuttaa.
Apua sovelluksesta
Tekstiviestien ja sähköpostitilausten hetteikköjen tilalle Hämälä ehdottaakin keskitettyä sovellusta, jonka kautta tulkki ja tulkattava voisivat kohdata.
– Jos applikaatiosta näkisi, ketä tulkkeja minulla on seuraavan neljän viiden viikon ajalle, se helpottaisi elämää paljon.
Hämälän mukaan sovellus voisi auttaa tulkkia myös työhön perehdytyksessä. Siihen voisi lisätä päiväkirjan, josta uusi tulkki saisi haltuunsa kyseisen työpaikan sanastoa jo ennen työhön saapumista.
– Nyt minun pitää koko ajan antaa viittomia tulkille, jos hän ei tunne terminologiaa.
Tällä hetkellä Hämälä kuitenkin tuntee voimattomuutta tulkkauspalveluiden edessä.
– En jaksa osallistua yhteiskuntaan, koska se on niin valtavan hankalaa. Olisin kiinnostunut esimerkiksi politiikasta, mutta tiedän jo valmiiksi, etten jaksa taistella siellä tämän tulkkausongelman kanssa. Tuntuu harmilliselta, etten voi vaikuttaa asioihin, vaikka haluaisin.
Monika Hämälän haastattelun tulkkasi viittomakielen tulkki Pirjo Falk.
Voit keskustella aiheesta 16.3. kello 23:een saakka.
