Kuvanveistäjä Pauli Koskisen patsas Nuori Minna Canth näki päivänvalon Canthin syntymäpäivän aattona, 18.3.1962. Siitä lähtien patsas on todistanut jyväskyläläistä elämänmenoa Kirkkopuistossa keskellä kaupunkia.
Naisliitto Jyväskylä on kunnioittanut sekä kirjailijan elämäntyötä että Koskisen kädenjälkeä vuosittain viemällä kukkia patsaalle Minna Canthin syntymäpäivänä. Tänä vuonna kukitus jää väliin, sillä patsas on siirretty evakkoon pysäköintitalo P-Paraatin rakennustöiden tieltä.
– Meillä ei oikein ole paikkaa, johon kukat veisimme. Nyt tulee välivuosi, ei voi mitään, harmittelee Naisliitto Jyväskylän puheenjohtaja Tuula Riipinen.
Nuori Minna Canth siirrettiin pois Jyväskylän Kirkkopuistosta elokuussa 2022, kun pysäköintitalo P-Paraatin rakennustyöt alkoivat.
Patsas palaa Kirkkopuistoon 2025
Patsaalle on rakennettu mittatilaustyönä oma suojarakenne, jonka sisällä pronssiveistos odottaa kunnostusta. Tarkkaa sijaintia ei kerrota, jottei patsas joutuisi ilkivallan kohteeksi.
Nuori Minna Canth pysyy suojarakenteen sisällä piilossa päivänvalolta niin kauan, kunnes veistos konservoidaan.
– Jos kaikki menee aikataulujen mukaisesti, Minna palaa alkuperäiselle paikalleen vuonna 2025, kun parkkitalo on saatu valmiiksi ja Kirkkopuisto kunnostettu, kertoo Jyväskylän kaupungin viherrakennuttaja Jarmo Toikkanen.
Taidekonservaattori Veera López-Lehto Jyväskylän kaupungilta arvioi, että veistoksen konservointi tehdään samoihin aikoihin kuin Kirkkopuiston kunnostus.
– Alustavan konservointitarjouksen perusteella konservointiin menee noin kymmenen työpäivää. Suurin osa konservoinnista tehdään veistoksen nykyisessä säilytyspaikassa ja viimeistelyn uskoisin tapahtuvan puistossa veistoksen omalla paikalla, López-Lehto pohtii.
JYY lakittaa Minnan sijaan Unon
Minna Canthin patsaan lakittaminen on kuulunut opiskelijoiden vappuperinteisiin jo vuodesta 1989 lähtien. Tänä vuonna Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta JYY, lakittaa Uno Cygnaeuksen patsaan.
– Uno Cygnaeuksen patsas valittiin lakitettavaksi, sillä hän oli Jyväskylän seminaarin ensimmäinen rehtori ja suomenkielisen kansakoululaitoksen perustaja eli hänellä on selkeä yhteys yliopistoon ja sitä kautta myös ylioppilaskuntaan, kertoo JYY:n tapahtumatuottaja Suvi Liukkonen.
– Lisäksi käytännön näkökulmasta katsottuna Cygnaeuksen patsaan lakitus ei vaadi henkilönostinta, vaan pärjäämme tikkailla, ja patsas on omassa puistossaan, johon on helppoa ohjata lakitusta katsovat ja siihen osallistuvat, Liukkonen jatkaa.
Liukkosen mukaan Cygnaeuksen patsaan lakitus on vain väliaikainen ratkaisu, ja Minna Canthin patsaan lakitusta jatketaan heti, kun se on mahdollista.
Ville Vallgrenin tekemä patsas sijaitsee Cygnaeuksenpuistossa, muutaman sadan metrin päässä Kirkkopuistosta. Patsas valmistui vuonna 1899 ja se on Jyväskylän ensimmäinen julkinen veistos ja muistomerkki.
