Raja- ja erikoisrajajääkäreiden koulutukseen ei hyväksytä keliaakikkoja tai kasvissyöjiä.
Rajavartiolaitos kouluttaa varusmiehistä erikoisrajajääkäreitä Imatralla ja rajajääkäreitä Lapin rajavartiolaitoksen sekä Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppanioissa.
Koulutukseen ei oteta alokkaita, jotka noudattavat erikoisruokavaliota, tai joilla on isoja ruokarajoitteita. Kiellettyjen listalla ovat esimerkiksi herkästi oireileva laktoosi-intoleranssi, keliakia, vegaaninen – tai oikeastaan mikä tahansa erikoisruokavalio. Vain lieväoireiset ruoka-aineallergiat hyväksytään.
Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppanian päällikkö Ville Juvonen kertoo, että perimmäinen syy linjaukselle on se, että joukkoja koulutetaan vaativiin poikkeusolojen tehtäviin.
– Sodanajan tehtävät ovat hyvin vaativia, ja niissä huolto on erittäin haastava toteuttaa. Päätöksellä halutaan varmistaa myös poikkeusoloissa, että jokaiselle saadaan tarjottua riittävän ravinteikas ruoka. Jos ruokavaliossa on rajoitteita, se monimutkaistuu, Juvonen kertoo.
Raja- ja erikoisrajajääkärien ruokavaliolinjauksesta on Ville Juvosen mukaan päättänyt Puolustusvoimat. Ylen Puolustusvoimien pääesikunnan logistiikkaosastolta saaman sähköpostivastauksen mukaan Puolustusvoimat ei voi kommentoida Rajavartiolaitoksen ohjeistuksiin suunniteltuja muutoksia tai toimintamallien taustalla olevia perusteluja.
Kulutus on kova
Poikkeustilanteissa raja- ja erikoisrajajääkärit kantaisivat pääasiassa mukanaan omia taistelumuoniaan eli kuivaruokaa, joka valmistetaan lämpimään veteen sekoittamalla.
Tiukan paikan varalle raja- ja erikoisrajajääkäreitä koulutetaan etsimään itse luonnosta ruokaa. Joukkoja on opetettu valmistamaan esimerkiksi porosta ruokaa ja kalastamaan. Vaikka luonnosta löytyy myös kasveja syötäväksi, se ei Juvosen mukaan riitä.
– Kyllähän sitä on poikkeusaikana pettuleipää syöty. Vaativissa tehtävissä kulutus voi kuitenkin olla yli 6 000 kilokaloria. Kaarnaleivällä ei kyllä sellaista energiamäärää saada katettua. Suuren kalorimäärän kattamiseen tarvitsee laadukkaan ravinnon, Ville Juvonen sanoo.
Vaikka teoriassa eri ruokavaliot pystyttäisiinkin normaalitilanteessa huomioimaan, se ei Juvosen mukaan ole järkevää.
– On ymmärrettävä kokonaisuus. Koulutamme rauhan aikana asevelvollisia sodanajan tehtäviin. Jos nähdään, että sodanajan tehtävässä eri ominaisuuksia ei ole mahdollista huomioida, niin omasta näkökulmastani on hukkaan heitettyä koulutusaikaa, jos tiedetään, että kyseisiä henkilöitä ei voida sijoittaa vaativiin tehtäviin.
Yllätyksiä voi tulla
Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppanian päällikön Ville Juvosen mukaan taistelumuonat ovat linjauksesta huolimatta aiheuttaneet jonkin verran ongelmia varusmiehille.
– Ongelmat ovat olleet allergiatyyppisiä, pähkinä- tai jotain muuta allergiaa. Pieniä vaaratilanteita on päässyt syntymään.
Rauhan aikana tällaisissa tilanteissa voidaan turvata kohtuullisen nopea hoitoon pääsy, mutta poikkeusoloissa se ei joka tilanteessa ole mahdollista.
Ville Juvosen mukaan ohjeet ovat jossain määrin tulkinnanvaraiset. Esimerkiksi pähkinäallergiaa ei ole suoraan täysin kielletty.
– Miten se sitten todetaan, tehdäänkö arvio henkilön itsensä kertomana, että miten voimakas allergia on. Myös rasituksen alla saattaa tulla herkemmin oireita. Henkilö ei välttämättä itsekään tiedä, minkä sortin allergia on. Voi olla että yllätyksiä tulee, mutta se on elämää, ja niin joskus käy.
Juvosen mukaan palveluksessa on yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat allergisia esimerkiksi raa'alle porkkanalle tai omenalle.
– Ne on toistaiseksi pystytty ottamaan huomioon.
Ville Juvosen tietojen mukaan ohjeiden muuttamisesta jollain tapaa on käyty keskustelua. On myös mahdollista, että taistelumuonat tulevaisuudessa kehittyvät ja mahdollistavat eri ruokavaliot.
Juvonen itse ei kuitenkaan ole toistaiseksi nähnyt muutoksille tarvetta.
– Nykyinen ohjeistus on ollut toimiva, ja tällä on hyvin pärjätty. Sotilasajattelussa se, mitä pystytään tekemään ja se, mikä on järkevää, ovat kaksi täysin eri asiaa. Poikkeusolot ovat toiminnan pohja, ja toiminta on paljon helpompaa, kun se on yksinkertaista.
Yhdenvertaisuusongelma?
Ruokavaliolinjausta voi olla syytä arvioida yhdenvertaisuuslain näkökulmasta, sanoo erityisasiantuntija Robin Harms yhdenvertaisvaltuutetun toimistosta.
– Vaikuttaa siltä, että ihmisiä asetetaan terveydentilan ja mahdollisesti myös vakaumuksen takia epäsuotuisampaan asemaan, Harms sanoo.
Robin Harms muistuttaa, että koska kyse on viranomaistoiminnasta, linjausten tulisi perustua lakiin.
– Pitää löytyä melko painavat syyt, jotka ovat perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttäviä. Puhutaan paitsi perustuslain suojaamasta yhdenvertaisuudesta, myös perustuslain suojaamasta oikeudesta valita ura ja tehdä sellaista työtä, mitä haluaa, Harms sanoo.
Sinänsä turvallisuuteen ja poikkeusoloihin perustuvan linjauksen syyt kuulostavat Harmsin mielestä painavilta ja päteviltä.
– Viime kädessä täytyy arvioida, onko tällainen linjaus oikeasuhtainen. Onko todellakin niin, että tänä päivänä tämä on aivan välttämätöntä, vai voiko samaan tavoitteeseen päästä vähemmän henkilöiden oikeuksia rajoittavalla tavalla?
Voit keskustella aiheesta 28.3.2023 kello 23.00 asti.
