Pääministeri Sanna Marin (sd.) luonnehti Euroopan keskuspankin pääjohtajan Christine Lagarden viestistä pankkien tilanteesta rauhoittavaksi. EU:n poliittiset johtajat kuulivat Lagardea euroalueen talouspolitiikan strategisia linjauksia käsittelevässä huippukokouksessa Brysselissä perjantaina.
Kokous järjestettiin tilanteessa, jossa kolme pankkia on romahtanut Yhdysvalloissa lyhyessä ajassa. Viime viikon sunnuntaina Euroopassa kuultiin kriisipankki Credit Suissen myynnistä sveitsiläiselle UBS-pankille.
Marin ennakoi, että keskuspankilta tuskin nähdään äkkitoimia.
– Tietenkin pankkien tilannettakin käsiteltiin. Meillä on tällainen epävakaa tilanne, mutta mihinkään paniikkijarrutuksiin tai paniikkitoimiin ei ole syytä, hän sanoi.
Christine Lagarde itse ei pitänyt lehdistötilaisuutta kokouksen jälkeen.
Deutsche Bank paineessa perjantaina
Perjantaina pankkien kurssit heiluivat taas rajummin ja erityisesti saksalaisen Deutsche Bankin kurssi putosi rajusti. Brysselissä liittokansleri Olaf Scholz rauhoitteli.
– Deusche Bank on läpikotaisin uudelleenorganisoinut ja uudistanut toimintamallinsa ja on hyvin menestyvä pankki, Scholz totesi omassa lehdistötapaamisessaan Brysselin kokouksen päätteeksi.
Marinin mukaan on ymmärrettävää, että heilahteluja nähdään, koska tilanne on monella tavalla epävarma.
– Kuitenkin Euroopan keskuspankin viesti oli hyvin johdonmukainen suhteessa siihen, mitä he ovat aiemmin sanoneet. En usko, että mitään kovin suuria äkkiliikkeitä nyt ainakaan lyhyellä tähtäimellä on tulossa.
Kolme ohjenuoraa euroalueelle
Eurohuippukokouksen lopputuloksena oli kolmikohtainen ohjenuora euroalueelle.
Julkilausumassa todetaan ensin, että korkeasta inflaatiosta ja energian hinnoista huolimatta tähän vuoteen päädyttiin odotettua paremmassa taloustilanteessa.
Toinen kohta käsittelee niin sanottua talouden ohjauskehystä. Siinä tosin todetaan vain, että ohjauskehys on keskeinen tukipylväs talous- ja rahaliitossa.
Ohjauskehystä on jo muissa EU-elimissä alettu lähestyä niin, että velkakestävyyttä haluttaisiin suitsia kansallisesti räätälöidyillä suunnitelmilla. Silti roskakoriin ei nykytiedoilla haluta heittää myöskään vanhoja sääntöjä valtioiden maksimissaan 60 prosentin velan suhteesta bruttokansantuotteeseen ja kolmen prosentin budjettialijäämästä.
Julkilausuman viimeinen viesti koskee pääomamarkkina- ja pankkiunioneja.
Haluna on, että pääomalle olisi todelliset yhteismarkkinat EU:ssa, mikä vauhdittaisi investointeja.
Pankkiunioni perustettiin yhdentämään EU-alueen pankkijärjestelmää sekä lisäämään rahoitusalan sääntelyä ja valvontaa. Poliittiset johtajat kehottavat jatkamaan työtä sen viimeistelemiseksi.
