Tampereen Keskustorilla näköpiiriin osuu keskiviikkoaamuna useita sähköpotkulautoja, mutta vain yksi kaupunkipyörä. Sen selässä on Tampereen kaupungin liikennesuunnittelija Jukka Uusitalo. Hän toivoo tämän viikon lauantaina kello 10 alkavasta kaudesta läpimurtoa kaupunkipyörille.
Kaupunkipyöräprojekti sai Tampereella tahmean alun vuonna 2021. Kausi pääsi tuolloin tosissaan käyntiin vasta elokuun puolella koronan vuoksi aiheutuneiden toimitusketjuongelmien vuoksi.
– Se oli harjoittelukausi, viime vuonna oli ensimmäinen täysi kausi. Käyttöoikeuksia myytiin vuonna 2022 vajaa 10 000 kappaletta. Nyt odotamme kasvua – 15 000–20 000 myydyn käyttöoikeuden väliin tähdätään, Uusitalo kertoo.
Hän myöntää, että 50–100 prosentin kasvu viime vuoteen nähden on kunnianhimoinen tavoite.
Tavoitteen asettamista Uusitalo perustelee tuoreilla uudistuksilla. Palvelun käytännöllisyyttä on pyritty parantamaan viime vuodesta.
– Pyörän peruskäyttöaikaa on kasvatettu 60 minuuttiin. Käyttäjän kannalta on entistä joustavampaa ja leppoisampaa, kun ei tarvitse stressata, että käyttöaika umpeutuu kohta, Uusitalo sanoo.
Asemaverkko laajentuu
Peruskäyttöajan kasvattamisen ja puhelinsovelluksen pikkuvikojen korjaamisen lisäksi polkupyörien asemaverkkoa on päätetty laajentaa. Uusia asemia on 17 enemmän kuin viime vuonna.
– Asiakaskyselyn yhteydessä on tullut paljon palautetta asemien osalta ympäri kaupunkia. Uudet asemat esimerkiksi Kaukajärvellä ja Messukylässä perustuvat pitkälti meille tulleeseen palautteeseen, Uusitalo kertoo.
Varsinaisia kaupunkipyöriä Tampereen katukuvaan tulee viime vuoden tavoin 700 kappaletta.
Vaikka asiakkaiden palautetta on kuunneltu, kaikkien toiveita kaupunki ei ole kyennyt toteuttamaan. Yli sadan aseman verkosto on jokseenkin painottunut keskustan alueelle, sen itäpuolelle ja Hervantaan päin. Läntisin asema sijaitsee Ala-Pispalassa.
– Asiakkaan pitää pystyä luottamaan, että yksittäiseltä asemalta on riittävän todennäköisesti saatavissa pyörä. Jos 700 pyörälle laitetaan 200 asemaa, niin äkkiä syntyy tilanne, että on aika monta tyhjää asemaa, Uusitalo kertoo.
Pyörien määrän lisääminen mahdollistaisi myös asemien määrän kasvun. Siihen kaupunki ei toistaiseksi lähde kustannussyistä.
Jos kaupunkipyöräprojekti saa jatkoa vuoden ensi vuonna loppuvan sopimuskauden jälkeen, tarkoittaako se, että myös pyöräasemat laajenevat länteen ratikan tavoin?
Sitä Uusitalo ei voi luvata.
– Ratikka aivan varmasti lisää kaupunkipyöräilyn potentiaalia. Kyllä se todennäköisyyttä kasvattaa, hän sanoo.
Ei kilpailuasetelmaa sähköpotkulautojen kanssa
Viime vuonna Tampereen sähköpotkulaudoilla tehtyjen matkojen määrä huhti-lokakuun aikana laskettiin miljoonissa. Samalla aikavälillä Tampereen kaupunkipolkupyörien matkamäärä oli noin 150 000.
Jukka Uusitalo ei koe sähköpotkulautojen ja kaupunkipyörien välillä olevan erityistä kilpailua käyttäjistä.
Hän uskoo, että Tampereelle mahtuu ”jos jonkinlaista liikkumisvälinettä”.
– Sähköpotkulaudoilla on oma roolinsa kaupunkiliikkumisessa. Ei se ole varsinaisesti kaupunkipyöriltä pois.
