Marraskuussa 2021 sisäministerin erityisavustajan Sami Kermanin työt loppuivat, kun vihreiden ministeri vaihtui.
Sen jälkeen Kerman ilmoitti perustavansa yrityksen. Hänelle määrättiin karenssi, jonka aikana ei saisi aloittaa uutta työtä. Kolmen kuukauden karenssin ajalta valtio maksoi Kermanille täyttä palkkaa, yhteensä 19 900 euroa.
Kerman ei kuitenkaan koskaan perustanut yritystä, vaan siirtyi takaisin entiseen työpaikkaansa Palopäällystöliittoon. Hän ei ilmoittanut asiasta ja piti karenssirahat.
Kerman ei ole ainoa hallituksen poliittinen avustaja, joka on toiminut samalla tavoin.
Ylen MOT-toimitus kävi läpi poliittisille avustajille tähän mennessä määrätyt karenssit. Selvityksessä löytyi kolme erityisavustajaa ja kaksi valtiosihteeriä, joille on maksettu palkallinen karenssi yritystoiminnan perustamisen vuoksi, vaikka he eivät koskaan perustaneet yritystä.
Heille maksetut karenssikorvaukset ovat suuruudeltaan 20 000–50 000 euroa.
Heistä ainakin Kerman ja keskustan valtiovarainministerin entinen erityisavustaja Kari Jääskeläinen ovat rikkoneet karenssisääntöihin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta.
Suomea patisteltiin torjumaan korruptiota
Poliittisten avustajien karensseja koskeva laki tuli voimaan vuonna 2017. Se on nyt ollut voimassa ensimmäisen täyden vaalikauden.
Karenssien tarkoituksena on jarruttaa niin sanottua pyöröovi-ilmiötä. Sillä tarkoitetaan poliittisten vaikuttajien siirtymistä yritysten ja etujärjestöjen tehtäviin. Samalla siirtyy kontakteja ja luottamuksellista tietoa.
Karenssin ajatuksena on viivästyttää siirtymistä niin, että politiikassa hankittu luottamuksellinen tieto vanhenisi.
Kimmoke lain säätämiseen syntyi, kun kolme nimekästä kokoomuspoliitikkoa siirtyi yksityisiin terveysalan yrityksiin kesken Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-uudistuksen valmistelun.
Jo sitä ennen kansainväliset järjestöt olivat kehottaneet Suomea sääntelemään pyöröovea, kertoo karenssijärjestelmiä tutkinut eurooppaoikeuden ja lainsäädäntötutkimuksen professori Emilia Korkea-aho.
Sääntelyyn olivat patistaneet muun muassa Euroopan neuvoston korruption vastainen toimielin Greco ja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD.
Monet avustajat siirtyvät vaikuttajaviestintään
MOT:n läpikäymistä karenssipäätöksistä käy ilmi, että enemmistö erityisavustajista ja valtiosihteereistä on siirtynyt työskentelemään vaikuttajaviestintään tai edunvalvontaan. Yhteensä seitsemän avustajaa on siirtynyt töihin kaupallisiin vaikuttajaviestintätoimistoihin.
Yksityisiin yrityksiin palkatuista karenssi määrättiin muun muassa kiinalaisen Huawein, energiayhtiö St1:n, ruokapalveluyhtiö Woltin ja lääkeyhtiö Bayerin ja Novartiksen palvelukseen siirtyneille avustajille.
Yhteensä karenssille määrättiin 34 entistä poliittista avustajaa.
Tyypillisesti tähän mennessä määrätyt karenssit olivat pituudeltaan kahdesta viiteen kuukautta. Eniten niitä on määrätty suurten hallituspuolueiden eli keskustan ja sosiaalidemokraattien poliittisille avustajille.
Karenssipäätöksistä selviää myös, että palkallinen karenssi on määrätty aina, jos avustaja on ilmoittanut aikovansa tehdä konsulttityötä oman yrityksen piikkiin.
Yrityksen perustamista tai perustamatta jättämistä ei ole valvottu.
Karenssisääntöjen mukaan uudesta työpaikasta pitäisi ilmoittaa kuuden kuukauden ajan.
Sääntöjen mukainen ilmoitus jäi tekemättä
Poliittisten avustajien työt loppuvat usein yllättäen. Niin kävi esimerkiksi Kari Jääskeläiselle. Hänen avustamansa valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) erosi, kun Jääskeläisen ministerille tilaamista esiintymiskoulutuksista nousi julkinen kohu.
Jääskeläinen ilmoitti perustavansa yrityksen, joka tarjoaa liikkeenjohdon konsultointia ja yhteiskunnallista edunvalvontaa. Hänelle maksettiin karenssiajalta 28 300 euron korvaus.
Jääskeläinen ei perustanut yritystä. Hän ei halunnut antaa haastattelua MOT:lle.
Jääskeläinen sanoo kuitenkin, että teki joitain töitä perusteilla olevan yrityksen piikkiin. Siitä ei ole jäänyt kirjallisia dokumentteja, sillä Jääskeläisen mukaan työstä ei syntynyt laskutettavaa.
– Perustettavan yrityksen lukuun olen tehnyt jotakin [työtä], mutta en mitään sellaista, mikä on laskutettavaa toimintaa, Jääskeläinen sanoo.
Noin kuukausi karenssin päättymisen jälkeen Jääskeläinen aloitti palkkatyössä Kymen yrittäjien aluejohtajana.
Myöhemmin Jääskeläinen tuomittiin petoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta hänen ministeriä varten tekemiensä koulutushankintojen vuoksi. Jääskeläinen on valittanut käräjäoikeuden tuomiosta.
Alussa mainittu sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.) avustanut Sami Kerman taas sanoo, että hän sai työtarjouksen entiseltä työnantajaltaan Palopäällystöliitolta kesken karenssijakson ja luopui siksi yrityksen perustamisesta.
Karenssipäätöksistä käy ilmi, että työ ammattiliitossa ei ole useimmiten tuonut palkallista karenssia.
Avustajan omaan ilmoitukseen luotetaan
Poliittisten valtiosihteerien ja erityisavustajien karenssipäätökset tekee heidän työnantajansa eli valtioneuvoston kanslia. Alivaltiosihteeri Timo Lankisen mukaan karenssiharkinnan perustana käytetään työntekijän omaa ilmoitusta.
– Me luotamme lähtökohtaisesti siihen ilmoitukseen, Lankinen sanoo.
Valtioneuvoston kanslia ei hänen mukaansa selvitä, perustaako ihminen yrityksen todellisuudessa.
– Jos näitä ilmoitetaan väärin, niin silloin henkilö syyllistyy sopimusrikkomukseen, hän sanoo.
Pelkästään yrityksen jättäminen perustamatta ei ole Lankisen mukaan sopimusrikkomus. Työntekijän pitää kuitenkin aina ilmoittaa, jos hän ottaa vastaan uuden työn puolen vuoden aikana.
Sopimusrikkomuksista voi seurata sopimussakko. Poliittisten avustajien karenssisopimuksista sellaisia ei ole koskaan määrätty.
Pääministeri Antti Rinteen (sd) entinen valtiosihteeri Raimo Luoma nimitettiin uuteen tehtävään työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäälliköksi kuusi kuukautta ja yksi päivä karenssin alkamisen jälkeen.
Luoman karenssin peruste oli ilmoitus ammatinharjoittamisen aloittamisesta. Hänelle maksettiin karenssin ajalta 51 200 euron korvaus.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasta (kesk.) avustanut Jari Flinck taas ilmoitti siirtyvänsä konsultiyrittäjäksi, minkä vuoksi hänelle maksettiin neljän kuukauden karenssin ajalta 25 300 euroa.
Hän ei koskaan perustanut yritystä. MOT:lle Flinck sanoo, että hän menetti karenssin vuoksi työn, jota hänen oli tarkoitus alkaa tehdä yrittäjänä. Hän ei kerro, mistä työpaikasta oli kyse.
Flinck sanoo olleensa karenssin jälkeen työttömänä. Lyhyen työttömyysjakson jälkeen hän palasi eduskunnan puhemiehenä aloittaneen Vanhasen avustajaksi.
Alivaltiosihteeri Timo Lankisen mukaan Flinckin tapaus on edellisiä vaikeammin tulkittava. Flinck ei ryhtynyt yrittäjäksi muttei ottanut puolen vuoden aikana vastaan muutakaan työtä.
– En usko, että tällaisessa tapauksessa [yrityksen perustamatta jättäminen] pitäisi ilmoittaa, koska työttömyystilanteessa ei karenssiharkintaakaan tehtäisi, Lankinen arvioi.
Keskustan taustavaikuttajalta Jari Partaselta taas päättyivät valtiosihteerin työt ministerikierrätyksessä loppuvuodesta 2021. Sen jälkeen hän ilmoitti valtioneuvon kansialle, että hän aloittaa ”ammatinharjoittamisen tai sitä vastaavan toiminnan vaikuttaja- ja hallitustehtävissä sekä konsultointi- ja muissa tehtävissä”. Hänelle maksettiin neljän kuukauden karenssin ajalta 39 800 euroa.
Kaksi viikkoa ennen karenssin päättymistä valtioneuvosto nimitti Partasen Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokuntaan.
Partasen mukaan hänellä oli ollut vakaa tarkoitus aloittaa yritystoiminta. Hän sanoo arvioineensa, että hänen ei tarvinnut ilmoittaa suunnitelman muutoksesta, koska nimityksen uuteen tehtävään teki valtioneuvosto.
– Koska nykyiseen tehtävääni liittyvä päätös tehtiin valtioneuvoston yleisistunnossa, oletin tietenkin, että valtioneuvoston kanslia ja Lankinen tietää tilanteeni, Partanen sanoo.
Monissa maissa tiukemmat säännöt
Poliittisille avustajille on maksettu karenssikorvauksia tähän mennessä yhteensä noin 700 000 euroa.
Entisen valtiosihteerin Raimo Luoman saama 51 200 euron karenssikorvaus oli yksittäisistä summista suurin.
Luoma itse arvosteli karenssijärjestelmää joulukuussa Suomen Kuvalehden haastattelussa. Hänen mielestään arkaluontoista tietoa suojattiin jo ennen karenssilakia riittävällä lainsäädännöllä.
”Olin neljä kuukautta valtiosihteerin palkalla tekemättä mitään. Mitä se karenssi estää, koska salassapitomääräykset sitovat ikuisesti”, Luoma sanoi Suomen Kuvalehden jutussa. Hän ei halunnut kommentoida aihetta MOT:lle.
Professori Emilia Korkea-ahon mukaan monissa Euroopan unionin maissa poliittisten avustajien siirtymistä yksityisiin yrityksiin ohjaavat Suomea tiukemmat säännöt.
Korkea-aho sanoo toivoneensa myös Suomen mallista tiukempaa. Hän ei ota kantaa yksittäisiin avustajien karenssipäätöksiin.
Suomessa karenssit ovat kansainvälisesti vertailtuna lyhyitä. Joissain maissa voidaan asettaa kieltoja toimia samoilla aloilla kuin politiikassa.
– Ranskassa lähtevällä virkamiehellä on kolmen vuoden ajan velvollisuus ilmoittaa siirtymistä. Jokaisen kohdalla arvioidaan erikseen, minkälaisia rajoituksia uudessa työtehtävässä on tarpeen asettaa, professori Emilia Korkea-aho sanoo.
– Hänelle voidaan esimerkiksi sanoa, että seuraavan vuoden tai kahden ajan et voi olla yhteydessä entiseen työpaikkaasi tai työskennellä näiden asiantuntemuksen aloilla.
Suomeen valmisteltiin enintään vuoden mittaisia karensseja myös ministereille, mutta lakiesitys juuttui perustuslakivaliokunnan ruuhkiin.
Katso MOT:n poliittisia avustajia käsittelevä uusi dokumentti Politiikasta lobbariksi ja takaisin Yle Areenasta.
Voit keskustella aiheesta ti 25.4. klo 23 asti.
