Boastakássas gávdnui stuorra konfaluhtta Mannerheima mánáidsuodjalanlihtus. Avvillaš Kyllikki Tanhua imaštalai, ahte miibat dát lea?
”Árvugas Kyllikki Tanhua, mis lea illu almmuhit, ahte Dutnje lea mieđihuvvon Suoma Vilges Ruvssu riddárgotti vuosttas luohká medállja golleruossaiguin.”
– Jurddašin, ahte giibat dán duohken lea. Gal dat lea áibbas rivttes reive, muhto ledjen nu dárpmehuvvan, ahte in diehtán maid bargat, govvida Tanhua.
– Das dat hušša álggii, son skeaiká.
Čuovvovaš ija nahkárat eai rohtten, eaige dange maŋŋá. 81-jahkásaš Tanhua lea oamastan eallimis earáid veahkeheapmái máŋgga láhkái.
– Lean mun dán oalle olu bargan, muhto in leat jurddašan nu, ahte das oččošin man nu bálkkašumi. Lean máŋga olbmo dikšon, váttisge diliin, son suokkardallá.
Nuorra nieidan divššui oappáid, mannjin vuonáhku ja loahpas maid isidis
Kyllikki Tanhua riegádii Láidde meahccegilis, mii lei Soađegili gieldda oarjeravddas Kitinen joga geažes. Dál su mánnávuođaruoktu lea báhcán Porttipahta dahkujávrri vuollái. Dahkujávrri huksema dihte Kyllikki Tanhua bearaš galggaige vuolgit eváhkkui Anárii 1960-logus.
Bearraša boarrásamos nieidan Tanhuas lei dehálaš rolla mánnábiigán ja dállodoallin. Son bázii juo 14-jahkásažžan vahkkui okto ruoktot fuolahit oappáid, dálu ja šibihiid, go eadni ja áhčči vulggiiga bigálusaide. Nuoramus oabbá lei easkka ovtta jahkásaš.
– Dat lei hui lunddolaš munnje, muitala Tanhua.
Ođđa ruovttugilis Avvilis gávdnui ráhkis isit, Auno. Dego mánnávuođa ruovttus, maid rávesolmmožin eallin joatkašuvai stuorra bearrašiin, go guoimmi vánhemat ja oabbá orro seamma viesus. Tanhuas šattai golmma máná eadni ja maŋŋelis vuoni nappo iežas isida eatni oapmahašdivššár.
– Mannjin orron vuonáhkuin seamma dálus 30 jagi. Dikšon su gitta hávddi rádjai. Birrasis lei olles sohka.
Dakkár eallimii Tanhua lea hárjánan, ja dan son atná ain hui buorrin. Son sávašii oaidnit dakkár eallima eanet maid dán áigge.
Tanhua bázii ealáhahkii 20 jagi dassái. Son barggai vuolleskuvlla čorgejeaddjin Dearpmáža skuvllas, Avvilis. Son lei mielde iežas áhkkubiid eallimis ja maid skuvlamánáid eallimis dorvvolaš rávesolmmožin.
Son lea álot liikon mánáide ja váldán sin vuhtii. Tanhua atná goittotge dehálažžan dange, ahte buohkain lea iežas eallin.
– Sis lea iežaset eallin, mun in dárbbaš dasa seaguhit iežan. Dat lea hui áddehahtti, ahte mánát galget vuolgit čuovvut iežaset bálgáid.
Ealáhateallin buvttii fas ođđalágan gáibádusa divššodeamis ja fuolaheamis. Tanhua gearggai leat ealáhagas ovtta jagi, go su isit Auno buohccái. Guoibmi gálnnai, galggai geavahišgoahtit juvlastuolu iige sáhttán šat hállat. Kyllikki Tanhua lea giitevaš, ahte sáhtii dikšut guoimmis ruovttus.
– Gosage in vuolgán nu, ahte son ii lean fárus. Vulgen murjet suinna nu, ahte válddiime juvlastuolu ja gáfestallandárbbuid fárrui.
Tanhua gearggai leat iežas guoimmi oapmahašdivššárin logi jagi.
Eatni losimus vásáhus lea leamaš máná massin
Losimus áiggit Kyllikki Tanhua eallimis ledje goittotge 1990-logu loahpas. Su boarrásamos bárdni jámii biilalihkuhisvuođas 36-jahkásažžan. Dat lea vásáhus, man deattu ii sáhte sániiguin govvidit.
– Dat lei garra muddu eallimis, áibbas jáhkkemeahttun, Tanhua lohká.
– Lihkuhisvuohta dáhpáhuvai ihkku ja munno bohte viežžat dáppe ruovttus dalle. Gearggaime oaidnit su vel go elii, muhto son ii diehtán šat maidege. Dasto son vádjolii eret.
Jápmima ii galgga vajálduhttit, baicce oahpat eallit dainna.
Kyllikki Tanhua
Čuovvovaš jahki golai dego son livčče lean robohtta. Olu lei maid ordnet ja mearridit: maid dahkat bohccuide ja dállui, mat gánddas báhce. Galggai maid ordnet hávdádeami.
– Nagodin jagi. Go bođii čuovvovaš giđđa, mus nohke fámut, go ledjen dikšon buot áššiid. In veadján unnimusge mielli ala, muitala Tanhua.
Givssástuvvan doalvvui buohccevissui. Dearvvasvuođaváttuide ii gávdnon miige sivaid, sus ledje baicce oktageardánit buot fámut nohkan.
– Vehážiid mielde ohppen eallit dainna áššiin, ahte dát lea dál ná. Lávenge lohkat, ahte jápmima ii galgga vajálduhttit, baicce oahpat eallit dainna.
Eallin okto, muhto ii oktonassan: ”Mun beare veaján”
Leaskan Kyllikki Tanhua bázii logi jagi dassái. Dalle son mearridii, ahte okto ii galgga báhcit, go oktage ii gal boađe su ruovttus viežžat.
Dál son lea earret eará Anára gieldda boarrásiidráđis ja searvegotti diakoniijabarggu eaktodáhtolažžan. Kaleanddar lea dievva.
Dávjá son njuike biilii, váldá spárkka dahje vázzinjorri ja dolle gosa nu.
– Dasa in dálkasa dieđe, muhto mun beare veaján. In leat ollenge váiban, son čaimmiha.
Tanhua dadjá, ahte dehálamos lea dearvvasvuohta. Čuoigamiin lea buriid álššaid čoaggán ja fuolahan alddis.
Eará olbmuid fuolat eai deatte Tanhua. Go son vuodjá ruoktot, fuolat báhcet mátkki ala. Tanhua muitala, ahte lea álo návddašan olbmuiguin ovttastallat.
– Munnje buot olbmot leat seammaláganat. Daid ii galgga bidjat árvoortnegii. Juohkehaš lea dego lea, ja mii dárbbašit sin dáppe.
Etniidbeaivái Tanhua mátkkošta Helssegii. Medálja vuostáiváldin ieš presideanttas orru gelddolaš. Dál leage doama doama, go gávtti ja čiŋaid galgá ordnet dilálašvuhtii.
