Turun raitiotiehankkeesta on valmistunut tarkentava yleissuunnitelma. Hankkeen alustava kustannusarvio on 333 miljoonaa euroa. Summaa kasvattaisi 39 miljoonan kalustohankinta.
Reitillä operoisi alkuvaiheessa 13 raitiovaunua. Valtion osuudeksi on arvioitu 30 prosenttia rakentamiskustannuksista eli noin 100 miljoonaa euroa.
Kolme vuotta sitten kustannusarvion ennakoitiin jäävän hieman alle 300 miljoonaan euroon. Matkan varrella reittisuunnitelmat ovat tarkentuneet ja rakentamisen yleinen kustannuskehitys on noussut.
Valtuusto ratkaisee kuntavaalien jälkeen
Yleissuunnitelma matkaa maanantaina kaupunginhallituksen käsittelyyn. Sen jälkeen edessä on lausuntokierros.
Syksyllä suunnitelman on tarkoitus palata uudelleen hallitukseen, joka päättää varsinaisen toteutussuunnitelman käynnistämisestä.
Lopullisen sanan investoinnista lausuisi valtuusto toteutussuunnitelman perusteella vuoden 2025 loppupuolella.
Turun pormestari Minna Arve (kok.) kiistää, että aikataulua olisi taktisista syistä venytetty kuntavaalien jälkeiseen aikaan. Nykyvaltuustossa raitiotien kannattajia ja vastustajia on lähes yhtä paljon.
– Tulevan valtuuston kokoonpanoa on mahdoton ennustaa. Aikataulu on asetettu huolellisen valmistelun varmistamiseksi. Jos investointi hyväksytään, on tärkeää, että suunnitelma on tehty kunnolla, jotta hanke voi onnistua, painottaa Arve.
Tuomiokirkontori rauhoitetaan raitiovaunuilta
Raitiotiereitiksi on valittu Varissuolta keskustan kautta satamaan ulottuva linjaus. Sen pituus on 11 kilometriä. Sataman suunnasta reitti ohjautuisi kauppatorille Humalistonkadun ja Eerikinkadun kautta. Koukkaus Aninkaistenkadun tuntumaan suunnitellun matkakeskuksen kautta jää tekemättä.
– Matkakeskuksen kautta kulkeva reitti olisi käyttänyt Läntistä Pitkäkatua, joka ahtaana katutilana soveltuu huonosti tähän tarkoitukseen. Matkakeskus tulee uudelleen tarkasteluun, jos raitiotietä jossakin vaiheessa laajennetaan Runosmäen ja Raision suuntaan, kertoo raitiotien valmistelusta vastannut kehittämispäällikkö Juha Jokela.
Raitiovaunut ohittaisivat tuomiokirkon Uudenmaankadun ja Hämeenkadun kautta. Reitin toinen päätepiste sijaitsee Varissuon Pelttarinkadulla.
– Tuomiokirkontori on kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö. Lisäksi alueella halutaan kehittää tapahtumatoimintaa, painottaa Jokela.
Raitiotien varikko on suunniteltu Iso-Heikkilään Kiertotähdentien päähän.
Kiinteistötaloustuotot kattavat kustannuksia
Turun raitiotien tavoitteeksi on asetettu paitsi liikennehanke, myös kaupunkikehityshanke. Reitin varsi on kaupungin merkittävä kasvusuunta tulevina vuosikymmeninä ja raitiotie yhdistäisi alueet tiiviimmin toisiinsa. Saavutettavuuden paranemisesta hyötyisivät satama, keskusta, Tiedepuiston alue ja Varissuo.
Reitin läheisyyteen kehittyy myös uutta asumista, palveluja sekä työpaikkoja.
– Reitin varren kiinteistötaloustulojen, kuten tonttien myynnin, sekä kaupunkikehityksen ja elinvoiman vahvistumisen on laskettu kattavan kustannuksia, joita raitiotien rakentaminen kaupungille aiheuttaa. Voidaan siis kysyä, onko Turulla varaa jättää tämä hanke toteuttamatta, arvioi kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.
– Laaditun yleissuunnitelman aikana on saatu lisätietoa toteutuneesta Tampereen raitiotiestä sekä Vantaan raitiotiestä, jonka hankesuunnitelma valmistui hiljattain. Näiden perusteella raitiotien kaupunkikehitysvaikutukset olisivat arvioitua suurempia, toteaa Juha Jokela.
Yleissuunnitelma katsoo raitiotiehankkeen määrittävän Turun lisäksi myös koko kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän.
– Vaikka ensimmäinen vaihe toteutuisi Turun kaupungin alueella, niin sillä on heti seudullisia vaikutuksia vetovoiman ja liikkuvuuden kannalta. Toivottavasti raitiotiestä tulee seudullinen myös fyysisesti lähitulevaisuudessa, pohtii Timo Hintsanen.
Turun raitiotien rakentamisen arvioidaan kestävän noin viisi vuotta.
