Tero Vesterinen ei ollut aivan varma, mitä sana sydänpeltoja tarkoittaa.
Siitä tuli kuitenkin hyvä tunne. Se kuulosti paikalta, missä on hyvä olla.
– Jo Sydänpelto-laulua tehdessä tuntui, että siinä saattaisi olla hitin ainekset.
Niin kävi.
Onnistuminen lämmitti masennuksen ja työuupumuksen läpikäynyttä miestä.
Intohimohomma vei voimat
Tero Vesterinen oli vaikean paikan ja valintojen edessä kuutisen vuotta sitten.
Vesterinen Yhtyeineen -kokoonpano teki musiikkia, levytti ja kiersi maata.
Kotona oli vaimo ja kaksi pientä lasta. Perhe oli muuttanut remonttia vaativaan puutaloon. Myös vanhaa kotia piti kunnostaa myyntiä varten.
Samaan aikaan oli hoidettava päivätyö näyttämöteknikkona teatterissa.
Esityksiä oli paljon. Vesterinen teki niihin valoja, ääniä ja lavasteita – ja venyi.
Uuvuin ja paloin loppuun
Tero Vesterinen
Siitä seurasi pitkiä sairauslomia, paniikkihäiriö ja lopulta burnout. Lääkärin diagnoosi oli keskivaikea masennus.
– Pääsin työssäni tekemään haastavia juttuja. Laitoin niihin niin paljon aikaa, ettei kellokortti olisi riittänyt. Se oli intohimohommaa. Uuvuin ja paloin loppuun, Tero Vesterinen sanoo.
Hän tajusi: jos aikoo jaksaa aviomiehenä, perheenisänä ja artistina, on pakko valita.
Vesterinen irtisanoutui vakityöstään ja heittäytyi täysipäiväiseksi Vesteriseksi omaa nimeään kantavalle bändille.
Matka sydänpellolle on ollut pitkä
Vesterinen Yhtyeineen on julkaissut yhteensä kahdeksan studioalbumia, yhden kokoelma- ja yhden livelevyn.
Viime syksynä julkaistu single Kohti sydänpeltoja on menestyshitti, joka on ollut jatkuvasti suomalaisten radiokanavien soitetuimpien joukossa.
Siinä on jotain tenhoavaa
Tero Vesterinen
– Jotkut biisit haiskahtavat jo alusta asti radiobiiseiltä. Itsekin ajattelin, että siinä on jotain tenhoavaa, mikä puhuttelee kuulijaa.
Vielä viime viikolla se oli radiokanavien radiosoittolistalla neljäs.
Spotifyssä kappaletta on kuunneltu yli 1,6 miljoonaa kertaa.
Kohti sydänpeltoja voitti myös Vuoden iskelmä -palkinnon Iskelmä Gaalassa helmikuussa. Kymmenhenkiselle yhtyeelle se oli iloinen yllätys, suuri ja tärkeä kiitos vuosien työstä.
Ei ne meille mitään voi. Vain me kaksi valmiina. Kohti rakkaustarinaa. Kohti sydänpeltoja.
Vesterinen Yhtyeineen: Kohti sydänpeltoja (2022)
Yläpuolella ote kappaleesta. Voit kuunnella sen täältä.
Mikä se sydänpelto on?
Tero Vesteristä kysymys naurattaa, koska ”levy-yhtiössäkin tyypit olivat ihmeissään”.
Sana sydänpelto on lähtöisin rumpali Teemu Jokisen kynästä. Jokinen vakuutteli, että siten kutsutaan sydänmailla olevia peltoja ja kyseessä on oikea sana.
Kuulija saa ajateltavaa
Tero Vesterinen
Laulajan mielestä musiikkia tehdessä on hyvä pysyä ennakkoluulottomana ja antaa tunteen viedä.
– Hyvästä sanoituksesta löytyy oivallus tai väittämä, josta kuulija saa ajateltavaa.
Ihmisiä täytyy herätellä
Vesterinen Yhtyeineen tekee musiikkia ryhmätyönä. Ensin saattaa olla useamman henkilön tekemä sävellys ja siihen ryhdytään kirjoittamaan tekstejä.
– Bändi merkitsee minulle syvää ystävyyttä. Jokainen tulee kuulluksi ja voi olla oma itsensä, mikä on mieletön rikkaus.
Lauluissa uskalletaan ottaa kantaa ja nostaa esille sellaisia teemoja kuin yksinäisyys, ihmisoikeudet, seksuaalivähemmistöt tai maapallon tila.
Se on tietoinen valinta. Vesterisen mielestä ihmisiä on tarpeen herätellä.
– Itselläni on iso huoli, millaisessa kunnossa maapallo jää lapsillemme. On luontevaa, että teemme biisejä myös ilmastonmuutoksesta.
Kotipihassa telttakankaan alla odottaa vanha matkailuauton raato. Se on Vesteriselle ”yksi hieno projekti”. Hän aikoo muuttaa Mersun sähköautoksi.
– Helmasyntini on, että kasaan itselleni projekteja. Ne ovat odottamassa päiviä, jolloin ei ole enää mitään tekemistä.
”Safka ei tule itsestään kaupan hyllylle”
Vesterinen asuu perheineen maalaismiljöössä Porvoossa. Vanhassa puutalossa riittää edelleen laittamista ja korjattavaa.
Lapsuutensa vantaalaislähiössä viettänyt Vesterinen ei aluksi tiennyt kotitarveviljelystä juuri mitään, mutta biologiksi valmistunut vaimo on opettanut.
– Hän on hyvin perillä viljelyhommista. Itse en ollut biologian tunneilla ihan parhaassa terässä.
Satoa ja syötävää saadaan omalta kasvimaalta sekä kasvihuoneesta.
– Viime viikonloppuna istutimme pellolla pottuja. Se on nastaa puuhaa. Minulle on tärkeää opettaa muksuille, että safka ei tule itsestään kaupan hyllylle.
Arjen haaveet ovat pieniä
Tero Vesterinen
Vesterinen toteaa, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa ja vähemmälläkin tulee toimeen.
– Olemme vaimoni kanssa kekseliäitä, eikä meillä ole tarvetta kerskakulutukseen. Arjen haaveet ovat pieniä ja tulemme toimeen aika pienellä.
Laulaja palaa vielä vuoden 2017 päätökseensä irtisanoutua vakituisesta palkkatyöstä. Hänestä se oli jälkeenpäinkin ajateltuna ainoa oikea ja monella tapaa viisas päätös.
Vaikka kiireet eivät siihen loppuneet.
Mielenterveydestä kiinni kynsin ja hampain
Vesterinen Yhtyeineen esiintyi kevään kiertueella loppuunmyydyille katsomoille.
Kesäkiertue alkoi tällä viikolla Hämeenlinnasta ja jatkuu Kurikkaan. Kun se on ohi, on syyskiertueen vuoro.
Niiden välissä laulaja käy Ylen Elämäni biisi -ohjelman kuvauksissa.
Suositun viihdeohjelman viides tv-tuotantokausi alkaa syksyllä. Tero Vesterinen on yksi ohjelman tähtiartisteja ja esittää vieraiden lempikappaleita.
– Se käy ihan työstä tää homma, laulaja toteaa.
Hän vakuuttaa, että työmäärästä huolimatta nykyiseen elämäntyyliin kuuluu myös terveydestä huolehtiminen.
– Haluan nyt pitää mielenterveydestäni kiinni kynsin ja hampain.
Keikan päälle ”nollaoluet”
– Perheen kanssa oleminen auttaa jaksamaan musiikkirumban.
Vesterinen on päättänyt, ettei keikan jälkeen ota kahta olutta, vaan ”nollaolutta”.
Kaljottelusta kieltäytyminen on ollut helppo valinta.
– Niin hauskaa kuin olisikin keekoilla kesäfestareilla kaljapullo kädessä, kääntöpuoli olisi, etten jaksaisi esiintyä, eikä kotiin olisi enää menemistä, laulaja sanoo sarkasmia äänessään.
Kylänmiesten pontikat päälle
Tero Vesterinen
Vesterinen muistelee vaariaan, kuuluisaa harmonikansoittaja ja säveltäjä Vili Vesteristä (1907-1961). Vaari esiintyi Dallapén kanssa kolme kuukautta yhtä soittoa ja esiintymisiä saattoi olla kaksi päivässä.
– Siihen vielä joka keikalla kylänmiesten pontikat päälle. Enää keikkailu ei ole ihan yhtä raffia kuin vaarin aikana.
Pari vinkkiä elää hyvä elämä
Tero Vesteriseltä kysytään ohjeita, miten elää hyvä elämä. Se johtuu yhtyeen suositusta Kolme hyvää vinkkiä -kappaleesta.
Kolme hyvää vinkkiä, pelastaa seksielämä, välttää juurikasvua ja kuolla onnellisena.
Vesterinen yhtyeineen: Kolme hyvää vinkkiä (2021)
Iloinen ja sympaattisen oloinen 47-vuotias mies on päättänyt, miten yrittää jatkossa elää.
Kaikkein tärkeimmäksi ohjenuoraksi on tullut omista tunteista puhuminen.
– Sitä opettelen joka ainoa päivä.
Vesterinen toivoo, että nuoret ovat tunteiden ilmaisussa edeltäjiään viisaampia.
– Jäyhyys ja puhumattomuus eivät johda muuhun kuin ikäviin lopputuloksiin.
Toinen hyvän elämän valinta on olla rehellinen itselleen.
– Rohkeus myöntää, ettei ole millään tavalla täydellinen ja tekee parhaansa.
Kolmantena hän sanoo, että koittaa olla toisille ystävällinen ja kunnioittava.
– Näillä pääsee elämässä jo aika pitkälle. Ainakin minä olen päässyt.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun 5. kesäkuuta kello 23 asti.
Katso konsertti Vesterinen Yhtyeineen:
Lue edellinen kulttuurivieras: Nainen tähtien takana – Minna Sorvoja on nähnyt Suomen muuttuvan televisiossa ja elokuvissa
