– Tähän mennessä sähkötietämys on ollut se, että sähkö tulee töpselistä. Nyt tietää vähän enemmän.
Näin kuvaa opintojensa antia nokialainen Eerik Eloranta. Aiemmin koneenasentajaksi opiskellut Eloranta suorittaa nyt Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa (TAKK) sähköasentajan tutkintoa.
Eloranta kokee, että opintojen pariin palaaminen on ollut oikea päätös. Uusi tutkinto on opettanut paljon ja avannut uusia mahdollisuuksia työmarkkinoilla.
Opiskelemaan TAKKiin suuntasi myös nokialainen Eevi Roivainen. Hän työskenteli sairaanhoitajana, kunnes työuupumusjaksot ja muutokset elämäntilanteessa saivat hänet kaipaamaan uudenlaisia työtehtäviä.
Tammikuussa Roivainen valmistui merkonomiksi, ja nyt hän työskentelee markkinointipäällikkönä yrityksessä, jossa suoritti opintojen työssäoppimisjakson.
Sekä Eloranta että Roivainen saivat opintoihinsa aikuiskoulutustukea. Työllisyysrahaston jakamaa tukea voidaan myöntää työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kehittymistä tukevaan päätoimiseen opiskeluun opintovapaan aikana.
Roivainen arvioi, ettei uranvaihdos olisi onnistunut ilman tukea.
– Opinnot sisälsivät itsessään jo niin paljon työssäoppimista, että sen lisäksi töissä käyminen olisi tuntunut kyllä aika raskaalta.
Myös Eloranta sanoo tuen olleen opintojen kannalta elintärkeä. Ne opiskelutoverit, jotka eivät ole olleet siihen oikeutettuja, ovat hänen mukaansa usein paljon vaikeammassa tilanteessa.
Aikuiskoulutustuen saajien määrä on ollut nousussa jo yli vuosikymmenen. Viime vuonna tukea myönnettiin 30 000 ihmiselle yhteensä 178 miljoonaa euroa.
Nyt tuki on liipaisimella: Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa linjataan aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta ensi vuoden elokuusta alkaen.
Aikuiskoulutus ei välttämättä hyödytä julkista taloutta
Aikuiskoulutustuen lakkautuspäätös saattaa tuntua yllättävältä, kun poliitikot ja asiantuntijat painottavat koulutuksen merkitystä työelämässä. Yli puolet suomalaisista on vaihtanut alaa vähintään kerran.
Nykymuotoiseen aikuiskoulutustukeen liittyy myös ongelmia. Useat taloustieteilijät ovat arvostelleet sitä, kuinka tuki kohdentuu.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen totesi ennen eduskuntavaaleja useassa eri haastattelussa, ettei pidä tukea julkisen talouden näkökulmasta järkevänä.
Hänestä ongelmana on se, että aikuiskoulutustukea ovat käyttäneet suurissa määrin jo valmiiksi hyvin koulutetut ihmiset.
– Aikuiskoulutustuki ei näytä nostavan työllisyyttä tai oleellisesti palkkaakaan, mikä tarkoittaa sitä, että julkisen talouden kannalta on oikeastaan pelkkää menetettävää, Määttänen sanoo Ylelle.
Työllisyysrahaston tänä vuonna julkaisema tutkimus kertoo, että tuen saajista 61 prosentilla oli jo ennestään korkeakoulututkinto ennen tuettujen opintojen aloittamista.
Myös koulutukseen ja työmarkkinoihin perehtynyt Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen arvioi, että tuki valuu nykyisin isolta osin niille, joilla menee työelämässä jo ennestään hyvin.
Hän oli mukana laatimassa Etlan vuonna 2021 julkaisemaa aikuiskoulutustutkimusta. Sen mukaan aikuiskoulutus on julkisen talouden näkökulmasta kannattavaa lähinnä silloin, kun se johtaa koulutustason nostamiseen, eikä useaan rinnakkaiseen tutkintoon.
Virtasen mukaan aikuiskoulutuksen taloudelliset hyödyt jäävät herkästi nuorten koulutusta vähäisemmiksi, sillä opiskeluun käytetty aika on usein suoraan pois verotuloja kartuttavasta työnteosta.
Lisäksi koulutuksesta mahdollisesti seuraava tulojen nousu ehtii vaikuttaa verokertymään sitä vähemmän aikaa, mitä vanhempana lisäkoulutusta hankitaan.
Koulutuksen hyötyjä voi toki mitata muussakin kuin veroeuroissa. Myöhemmällä iällä tapahtuva kouluttautuminen on usein ihmiselle itselleen monella tapaa kehittävää.
Sekä Virtanen että Määttänen suhtautuvat kuitenkin kriittisesti siihen, kannattaako vaikkapa usean rinnakkaisen korkeakoulututkinnon suorittamista tukea julkisin varoin.
Virtasesta tuen selkeä uudelleenkohdentaminen esimerkiksi peruskoulutaustaisille ja koulutustason nostamiseen olisi silti parempi vaihtoehto kuin sen lakkauttaminen kokonaan.
– Nyt on vaarana, että menee lapsi pesuveden mukana.
Muutakin tukea on tarjolla
Aikuiskoulutustuen loppuminen ei tarkoita, ettei aikuisena kouluttautumiseen olisi enää mitään tukea tarjolla.
TAKKin yrityspalvelupäällikkö Kimmo Rintala arvioi, että tuen lakkauttaminen vaikuttaa erityisesti ihmisiin, jotka kouluttautuvat omaehtoisesti korkeakoulutasolla.
TAKKin tarjoamien ammattiopintojen kohdalla tilannetta helpottaa se, että opinnoissa voidaan käyttää myös oppisopimusmallia, jossa työnantaja osallistuu koulutukseen.
Rintala on kuitenkin huolissaan siitä, millainen aikuiskoulutuksen järjestäjien rahoituksen tulevaisuus on. Riskinä on, että oppivelvollisuusikäisten koulutukseen panostaminen johtaa leikkauksiin aikuiskoulutuksen puolella.
Juttua varten on haastateltu myös Pirkanmaan TE-toimiston johtajaa Juha Sandbergiä.
