Amazonin sademetsän alueen valtiot kokoontuvat parhaillaan Brasiliassa ensimmäistä kertaa 14 vuoteen.
Kokous pidetään kirjaimellisesti sademetsää koskevien kiistojen keskellä: Belémin satamakaupunki sijaitsee lähellä Amazon-joen suuta, missä Brasilia harkitsee parhaillaan öljyn poraamisen aloittamista. Suunnitelma on herättänyt vastustusta ympäri maailman.
Kokouksen ensimmäinen suuri uutinen oli ilmaston kannalta pettymys: valtiot eivät päässeet sopuun sademetsän metsäkadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä.
Yhteistä tavoitetta ehdotti Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva, joka on luvannut taittaa sademetsän kiihtyvän tuhon laskuun. Lulan edeltäjä Jair Bolsonaro salli kaudellaan laajenevat kaivokset, hakkuut ja karjatalouden levittämisen yhä syvemmälle sademetsään.
Lula vaati avajaispuheessaan alueen mailta kiireellistä yhteistyötä.
– Kokoonnumme ensimmäistä kertaa vakavan, pahenevan ilmastokriisin kontekstissa. Aikamme haasteet ja mahdollisuudet vaativat yhteisiä toimia, Lula sanoi.
Muut maat eivät kuitenkaan halunneet sitoutua aikatauluun.
Vastakkain suojelu ja taloushankkeet
Kaikkiaan kokous on nähty pettymyksenä, sanoo Helsingin yliopiston globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger.
– Ei luotu selkeää säätelyä, jolla estettäisiin Amazoniaa päätymästä kriittiseen käännekohtaan, josta ei ole paluuta.
Niin sanottu keikahduspiste tarkoittaa tilannetta, jossa sademetsä alkaa muuttua kiihtyvällä vauhdilla savanniksi ja aavikoksi, eikä kierrettä voi pysäyttää. Valtaosassa Amazoniaa ollaan hyvin lähellä tätä pistettä.
Krögerin mukaan Lula ei korupuheistaan huolimatta ole puhtoinen Amazonian suojelija.
– Juuri ennen tätä kokousta hän kävi toisessa kaupungissa Amazonilla, ja sanoi siellä, että Amazoniasta ei voi tulla suojelualuetta vaan sen pitää antaa rikkauksia Brasilialle. Lulan talouspoliittinen linja on monin paikoin edelleen kehitysuskovainen, vaikka sademetsän hakkuita onkin nyt saatu vähennettyä dramaattisesti.
Kokouksen räväkin suojelun puolestapuhuja oli Kolumbian vasemmistolainen presidentti Gustavo Petro, joka vaati öljyn ja kaasun etsimisen ja poraamisen kieltämistä kokonaan Amazoniassa. Tällekään esitykselle ei löytynyt yhteistä tukea. Brasilian lisäksi ainakin Guyanalla ja Venezuelalla on kehitteillä uusia öljyhankkeita. Boliviassa taas on suuret metsähakkuut, eikä se halua puuttua niihin.
– Monissa alueen maissa on sisäistä vääntöä. Presidentit ovat epävarmassa asemassa, valta voi vaihtua ja puheita on mietittävä sen kautta, Kröger sanoo.
Amazonian valtiot vaativat suojelusta rahaa
Amazonin sademetsä on poikkeuksellisen rikas elinympäristö ja tärkeä hiilinielu, joka kutistuu vuosi vuodelta. Sademetsää kaadetaan sekä öljyn, karjan, rehuviljelyn että kaivostoiminnan nimissä.
Muu maailma vaatii, että alueen valtiot suojelisivat sademetsän, mutta toisaalta haluaa yhä ostaa halpaa brasilialaista lihaa ja ecuadorilaista kuparia. Sademetsässä lepää omaisuus, ja jos se pitää jättää pystyyn, alueen valtioiden mielestä muu maailma saisi luvan maksaa siitä lisää korvauksia.
Tästä aiheesta löytyi yhteisymmärrys: Amazonian maat vaativat yhteisessä tiedotteessa kehittyneitä maita täyttämään lupauksensa ilmastorahoituksesta ja osallistumaan tavoitteeseen kerätä tulevaisuudessa 200 miljardia vuodessa.
– Kokouksessa valtiot eivät halunneet ottaa omaa vastuuta ja sysäsivät vastuuta edelleen EU:lle ja muille rikkaille maille. Ja samaan aikaan ne ajavat yhä tuhoisia hankkeita. Se on vaarallinen tie, Kröger sanoo.
Esimerkiksi Brasilian Lula jatkaa Krögerin mukaan monia Bolsonaron ongelmallisia hankkeita kuten sademetsän läpi kulkevien teiden asfaltoimista ja uusien maatalousmyrkkyjen laillistamista.
Järjestäytynyt rikollisuus on pesiytynyt viidakkoon
Sademetsän alkuperäiskansojen edustajat ja tukijat marssivat tiistaina kokouspaikan ulkopuolella. He haluaisivat viralliset oikeudet omaan elinalueeseensa ja takuut, ettei maata myydä kaivos- ja öljy-yhtiöille tuhottavaksi.
– Pyydän presidenttejä sitoutumaan sademetsän suojeluun, sanoi Kayapo-heimon johtaja Raoni Metuktire uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
– Jos metsäkato jatkuu, luomme ongelmia, niin alkuperäiskansoille kuin kaikille ihmisille.
Viidakon hallinnasta taistelevat myös kansainväliset huumekartellit ja muut rikollisorganisaatiot, jotka kontrolloivat jo osaa Amazonian kaivosteollisuudesta. Väkivalta on lisääntynyt viime vuosina rajusti.
Krögerin mukaan kokouksen tärkein anti liittyi ilmaston sijaan juuri Amazonian turvallisuuteen. Maat sopivat rajat ylittävästä järjestäytyneen rikollisuuden valvonnasta.
– Tärkeintä kokouksessa on mielestäni, että estetään Amazonian aluetta päätymästä sellaiseen kaoottiseen tilaan kuin Meksiko. Isot huumejärjestöt pesevät siellä jo rahaa. Riskinä on, että pian sinne ei pysty enää menemään.
Amazoniaa uhkaavat ennätykselliset metsäpalot
Ilmaston kannalta aika toimia uhkaa loppua kesken. Ensi talvena sademetsää uhkaavat Krögerin mukaan ennätykselliset tulipalot. Valtamerien lämpötilat ovat jo valmiiksi ilmastokriisin myötä verrattain korkealla, ja talven metsäpalokaudella vahva El Niño -ilmiö vielä pahentaa tilannetta.
– Todennäköisesti Amazoniaan tulee todella paljon enemmän kuivuutta kuin aiemmin. Voi tulla isoja tulipaloja, joita on hankala kontrolloida, Kröger sanoo.
Tulipalot ovat käytännössä kaikki ihmisten sytyttämiä.
– Sitä pitäisi estää kaikin mahdollisin keinoin. Mutta kun kuuntelee näitä johtajien puheita, että Amazoniaa pitää kehittää, rakentaa uutta öljyteollisuutta ja valtateitä ja ottaa rikkauksia, niin vaikuttaa siltä, että ei ole täysin ymmärretty sitä tilannetta missä ollaan.
EU-maat voisivat omalta osaltaan vaikuttaa Amazonian kohtaloon estämällä esimerkiksi sademetsässä tuotetun soijan ja lihan myymisen tänne.
EU:lla näyttää kuitenkin olevan vahva halu päästä käymään kauppaa samoista Etelä-Amerikan tuotteista kuin vaikkapa Kiina, Kröger sanoo.
– Euroopan, Yhdysvaltojen ja Kiinan suuryritykset haluavat kaikki hyödyntää näitä luonnonvaroja. Tällä hetkellä valtioiden välinen kilpajuoksu määrää metsien kohtalon.
