Palkat ovat nousseet tänä vuonna reippaammin kuin vuosiin. Useimmilla aloilla korotukset ovat olleet 3,5 prosenttia, ja joillakin aloilla, kuten hyvinvointialueiden hoitajilla, jopa 5,6 prosenttia.
Kaikesta huolimatta näinkin suuret korotukset ovat laiha lohtu, sillä hintojen ja lainan korkojen nousu on selvästi tätä nopeampaa.
Hintojen nousu on alkanut rauhoittua pahimmasta eli vuodenvaihteen huipustaan, mutta uusimmat tilastot kertovat edelleen inflaatiosta, jonka perässä palkat eivät lähimainkaan pysy.
Asuntolainojen koroissa on nähty vuoden aikana raju nousu. Kovin nousu on hidastunut, mutta ei päättynyt.
Asuntolainoista vastaava POP-Pankin johtaja Timo Hulkko varoittaa, että asuntolainojen korkoihin on vielä luvassa korotuksia syksyn korkotarkistuksissa.
Hulkon laskelman mukaan Helsingissä asuvan perheen asumiskulut nousivat jo viime vuonna helposti 4 000 euroa enemmän kuin käytettävissä olevat tulot.
Vaikka tänä vuonna hintojen ja korkojen nousu on rauhoittunut asumiskulut kasvavat vauhdilla tänä ja vielä ensi vuonnakin.
– Arvio on, että useamman tuhannen euron verran se kustannuserä edelleen kasvaa kotitalouksilla pääkaupunkiseudulla.
Asumiskulujen nousu iskee eri kotitalouksiin hyvin eri tavoin. Seuraavassa POP-Pankin laskemat esimerkit.
Asumiskulut nousivat tuhansia euroja tuloja enemmän
Timo Hulkon laskemassa omakotitaloesimerkissä keskituloiset vanhemmat ja heidän kaksi lastaan asuu maltillisen kokoisessa, 120 neliömetrin sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Heidän asuntolainansa on 75 prosenttia asunnon arvosta.
Sähkösopimus on toistaiseksi voimassa oleva ja sähköä kuluu 20 000 kilowattituntia vuodessa. Eri paikkakuntien sähkön siirtohinta on oletettu samaksi.
Pankin laskelman mukaan Helsingissä käytettävissä tulojen kasvu jäi yli neljä tuhatta euroa asumiskulujen nousua pienemmiksi.
Kerrostaloesimerkissä lapseton keskituloinen pariskunta asuu 60 neliömetrin kerrostaloasunnossa. Asuntolaina on 75 prosenttia asunnon arvosta. Sähköä kuluu 2 000 kilowattituntia vuodessa.
POP Pankin laskelmassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella tulot ovat kasvaneet menoja enemmän.
Esimerkkilaskelmissa pariskunnan tilanne on ollut selvästi parempi kuin lapsiperheen, sillä heidän asumiseen liittyvät menonsa ovat kasvaneet vähemmän.
Helsingissä pariskunnan tilanne on ollut huomattavasti heikompi kuin vertailun muissa kaupungeissa, sillä suuremmat asuntolainat tarkoittavat myös ankarampaa korkomenojen kasvua.
Muissa kaupungeissa lapsettoman työssäkäyvän pariskunnan asumismenot ovat kasvaneet jopa vähemmän kuin kotitalouden käytettävissä olevat tulot.
Vastikemenot ovat kasvaneet eniten Jyväskylässä. Seinäjoella ja Turussa vastikemenot ovat jopa pienentyneet.
Vastikkeiden suuria eroja selittää muun muassa kehitys alueen tonttivuokrissa, taloyhtiöiden tekemät remontit ja esimerkiksi jätehuollon tai isännöinnin hinnat
Palkkojen nousu kaukana asumiskulujen vauhdista
Heinäkuussa hinnat nousivat lähes kaksi kertaa palkkoja nopeammin. Heinäkuun inflaatio oli 6,5 prosenttia. Asumiskulut nousivat erityisesti asuntolainakorkojen vauhdittamina lähes 11 prosenttia. Ruoka kallistui yli kahdeksan prosenttia.
Hulkko muistuttaa, että pitkään jatkunut raju hintojen on syönyt suomalaisten ostovoimaa ankarasti viime vuosina.
Ostovoiman palautuminen muutaman vuoden takaiselle tasolle edellyttäisi montaa asiaa: palkkojen tuntuvan nousun pitäisi jatkua vuosia. Samalla hintojen ja korkojen nousun pitäisi pysähtyä tai kääntyä jopa laskuun.
– Palkankorotusten pitäisi olla selvästi inflaatiota korkeampia useampana vuonna, jotta ostovoima lähtee korjautumaan, Hulkko tiivistää.
Kolmasosa veitsen terällä
Ostovoiman heikkeneminen jatkuu tilanteessa, jossa kolmasosa suomalaisista kertoo jo nyt selviävänsä pakollisista kuluista vain niukasti.
Ylen teettämän kyselytutkimuksen mukaan 34 prosenttia suomalaisista selviää välttämättömistä kuluista kuten asumis- ja ruokamenoista juuri ja juuri.
Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan neljä prosenttia suomalaisista kertoo, että ei pysty enää maksamaan pakollisia kuluja.
Tutkimuksen mukaan kuitenkin runsas 62 prosenttia kertoo pystyvänsä maksamaan arjen peruskulut korkojen ja hintojen noususta huolimatta.
Taloudellista tilannetta kiristävät erityisesti lainakorkojen ja yleinen hintojen kallistuminen. Työllisyystilanne on sentään pysynyt suhteellisen hyvänä.
Myös korona-aikana kertyneet säästöt ovat kantaneet monen taloutta ainakin jonkin matkaa.
Hulkko muistuttaa, että asuntolainojen korkojen nousu osuu tyypillisimmin hyvä- tai keskituloisiin, joilla on mahdollisuus tarvittaessa säästää muista menoistaan. Mutta pienituloisimmilla menoista on yleensä vaikeampaa tinkiä tiukan paikan tullen.
Entistä useammin asunnon myyminen saattaa olla ainoa ratkaisu.
– Varmaan tullaan näkemään tilanteita, joissa kotitaloudet joutuvat tekemään vakaviakin päätöksiä asuntojen suhteen eli joudutaan ehkä muuttamaan edullisempaan asumismuotoon.
Myyntipäätökset ovat vaikeita ja erityisesti tällä hetkellä, sillä asuntokauppa on hidastunut voimakkaasti.
